Hola pitkästä aikaa!

Nyt ollaan palattu Dubaista hyvin levänneinä ja mieli virkeänä!

burjkhalifa.jpg

Matka meni hyvin ja lämmintä riitti. Kaikki meni oikeastaan paljon paremmin kun osasin edes odottaa, myös lentomatkojen osalta. Vauvalla, jota myös Lipposeksi kutsutaan, kertyi lomalla aikamoiset univelat kun oli kertakaikkiaan vaan niin innoissaan näkemään kaiken, että nukkui parhaillaan ehkä 30min lyhyitä päikkäreitä päivän kuluessa. Kotiin päästyä tulikin ensimmäisenä yönä 14h unet ja päälle vielä kolmen tunnin päikkärit, ja johan taas virtaa piisasi kun pienessä kylässä 🙂  Loman puolivälistä alkaen otettiinkin tavaksi mennä käymään hotellilla päivällä ennenkun lähdettiin auringonlaskun jälkeen uudelleen liikkeelle, jolloin Lipposella oli mahdollisuus nukkua yhdet vähän pidemmät päiväunet kaikessa rauhassa.

Matkaratas asiaa pohdiskelin ennen matkalle lähtöä, ja lopulta Finnairin asiakaspalvelun kanssa chattailtuani päädyin kuitenkin ostamaan Babyzenin Yoyo rattaat, jotka on lopuksi ainoat jotka kaikilta mitoiltaan menee käsimatkatavarakokoon. Silloin lentoyhtiöllä ei oikeastaan ole sanomista siihen otetaanko rattaat koneeseen vai ei, nimittäin muissa tapauksissa joutuu joka kerta vasta matkatavaratiskillä selvittämään saako rattaat ylipäätään viedä portille asti josta ne siirrettäisiin ruumaan. Nyt reilun viikon käytön jälkeen en osaa muuta sanoa, kun että en vaihtaisi niitä toisiin enää mistään hinnasta. Maine taitaa kiiriä rattaiden edellä, nimittäin joku tuli meiltä jopa kyselemään paikallisessa ruokakaupassa että mistähän ollaan mahdollisesti rattaat löydetty. Ilmeisesti Dubaissa ei ole jälleenmyyjää, eikä osattu tätä naista asiassa auttaa kun omatkin on ostettu Suomesta.

Kirjoitan matkasta erikseen vielä omat postauksensa, nimittäin kymmenessä päivässä ehdittiin tehdä vaikka ja mitä! Kuvia tuli otettua rapiat 2000, joten niissäkin riittää vielä vähän läpikäymistä 😀 Jo luulisi että kolmatta kertaa Dubaissa tulee tylsää, mutta siellä rakennetaan niin hurjaa vauhtia, että esimerkiksi rantakatu oli täysin uusittu ja siellä riitti kyllä nähtävää 🙂

Ihanaa oli palata kotiin kun on niin mielettömät kelit. Viikonloppuna nautittiin säästä täysillä ja käytiin mm. Malminkartanon jätemäellä kiipeämässä ja siitä suunnattiin vielä paistamaan nuotiomakkarat. Nyt alkaa arki taas asettua uriinsa ja ehtii istuskella tietokonen äärellä.

makkarat.jpg

Ainiin, ja innostuttiin muuten varaamaan hääkirkko ensi kesälle! Nyt ollaan lähinnä skannattu juhlapaikkoja läpi, ja eilen sain aikaiseksi jopa piipahtaa käytettyjen hääpukujen liikkeessä toteamassa että Lipposella tuli kakka housuun ja päästiin jatkamaan matkaa 😀 Vielä pitäisi pari pikkujuttua tässä hoitaa, kuten vaikka kutsut näin ensialkuun. Torstaina ollaan menossa katsomaan kahta juhlapaikkaa, jonka jälkeen varmaankin tehdään jo päätös ja päästään asiassa etenemään. Eilen alkoi myös kahdeksan viikon Cocovi-haaste (crossfit-tyylinen kurssi), eli näillä näkymin keväällä ei paljon tule tekemisen puutetta. Stay tuned 😉

hyvinvointi mieli matkat

Yllätyssynttärit!

Niin siinä pääsi käymään, että täytin viime viikolla pyöreitä. Ajatuksena oli viettää juhlaa viikonloppuna ravintolassa muutaman läheisimmän kanssa, mutta enpä arvannut mitä oli tulossa. Tai no, Tim oli loppuviikosta jo sellainen ihmisraunio yllätyksensä kanssa ettei siinä enää jäänyt muuta varaa kun alkaa epäilemään että jotain on tekeillä.

Synttäripäivän aamuna Tim valmisti herkullisen aamiaisen ja nautiskeltiin se rauhassa ennenkun jäätiin tytön kanssa kahdestaan päivää viettämään. Otettiin päivä oikein rennosti, katsottiin elokuvaa kainalokkain ja pidettiin kauneudenhoitohetki karstanpoiston merkeissä 😀 Eipä tullut mieleen kookosrasvaa vauvan päähän levitellessä että se muuttuu ihan juoksevaksi jo kehonlämpöisenä, ja eipä mennyt aikaakaan kun näytti siltä että hikipisarat valuisivat ohimoita pitkin 🙂

aamiainen.jpg

Päivä kääntyi jo iltaa kohti ja Timin hermostuneen käytöksen lisäksi epäilyksiä lisäsi ettei KUKAAN soittanut onnitteluita 😀 Pelkkiä viestejä ja fb onnentoivotuksia sateli pitkin päivää. Kyllä uskoisin että huononakin vuonna edes oma äiti soittaa onnittelut (tai ainakin tähän asti on soittanut) viimeistään iltapäivällä. Tim tosin soitteli pitkin päivää ja piti ajantasalla illan aikataulusta ja ohjelmasta, ja kertoi varanneensa pöydän ravintolasta klo 18.30. Käytiin suihkussa pesemässä öljyt päästä ja valmistauduttiin lähtöä varten. Vielä hetki ennen kotiintuloaan Tim soitti että mukaan pitääkin pakata yhden yön tarvikkeet. Äkkiä sitten vielä yöpymiskamat kasaan, ja oli pakko vielä tarkistaa että muistiko Tim mahdollisesti ottaa huomioon myös koirat. Ne tultaisiin kuulema vielä ravintolan jälkeen hakemaan mukaan.

Hypättiin auton kyytiin ja sain jo ennen pihasta lähtöä silmälaput matkan ajaksi. Matkalla oli yksi pysähdys, jolloin mielessä jo kuvittelin että joku toi Timille jotain isoa ja jännittävää mikä laitettiin auton konttiin. En kuullu kaikkea mitä ulkopuolella tapahtui, kun autossa soi asiaankuuluvasti Frederikin kolmekymppinen 😀 Jälkikäteen selvis että tapahtumat oli niinkin jännittäviä kun auton tankkaus ja äidinmaitokorvikkeen haku kaupasta. On varmaan ollu tosi älykäs näky kun ollaan tytön kanssa kahdestaan istuttu auton takapenkillä huoltoaseman pihassa, mulla side silmillä ja Frederik pauhaa taustalla 😀

Jatkettiin matkaa vielä jonkin aikaa, ja lopulta päästiin perille. Side pois silmiltä, ja pääsin kävelemään suoraan taksiin. Sen verran paljastui, että oltiin meidän yöpymispaikalla, hotelli Fabianin edessä. Side takaisin silmille ja Tim pyysi kuskia ulos jotta voi kertoa mihin ollaan menossa. Senegalilainen kuski ei kuitenkaan ihan tajunnut mitä tarkoitettiin ja iloisesti vaan hoki ”joo, joo” kuskin penkillä istuen 😀 Pienen selvityksen jälkeen päästiin matkaan ja kuultiin mm. kuskin omatekemää musiikkia 😀 Tällä kertaa ei ollu enää mitään hajua missä ollaan, ja matka tuntu jopa aika pitkältä.

Päästiin vihdoin perille, ja heti kun Tim avasi taksin oven, kuulin hillitöntä jumputusta ja ihmisjoukon hälinää. Side pois silmiltä ja näin valonheittimiä taivaalla ja pitkän jonon ihan tuntemattomia naamoja 😀 Hetken tarkistelun jälkeen tajusin että ollaan Kaapelitehtaalla, ja ensimmäinen ajatus tietysti oli että mitä me voidaan tehdä pienen vauvan kanssa teknobileissä 😀 Myös sisäpuolella oli ihan tuntemattomia tyyppejä, kunnes huomasin Hima & Salin ovessa lapun ”yksityistilaisuus”.  Oven takana olikin yllättämässä kolmisenkymmentä ystävää ja vietettiin ikimuistettavan hauska ilta! Ruoka oli loistavaa ja kakku herkullista. Osa piti puheita ja itsekin yritin muistella mahdollisimman monesta edes jotain pieniä juttuja vuosien varrelta. Ehkä pienellä valmistautumisella olisin saanut muisteltua vähän enemmänkin.

himasali1.jpg

himasali2.jpg

lahjat.jpg

kakkuhimasali.jpg

Hima & Salista suunnattiin pienemmällä porukalla vielä jatkamaan muutamaan eri baariin, ja lopulta kolmen aikaan lähdettiin hotellia kohti. Alkuillasta kävi ilmi siis että tänään koittaisi myös se jokaisen äidin koetinkivi, ensimmäinen yö erossa vauvasta! Pakko myöntää että hyvä ettei ulvottu kuorossa kun huoneeseen päästyä ensimmäisenä silmään osui tyhjä vauvan matkasänky, joka oli tuotu sinne siltä varalta jos vauva olisikin tullut meidän kanssa hotelliin. Siitäkin selvittiin, ja aamulla päästiin tietysti herkuttelemaan hotelliaamiaisella ennenkun pikkutyttö sai kyydin hotellille viettämään meidän kanssa vielä hetkeksi aikaa ennen kotiinlähtöä.

Ja kyllä mua aikamoisilla lahjoillakin muistettiin. Etenkään en todella osannu odottaa mitään tällaista, mutta etenkin tohon laukkuun liittyy jotain erityistä. Olen kyllä aina ihastellut Mulberryn vaatteita ja huiveja, mutta en koskaan kuvitellutkaan sellaista omistavani. Timin maku on kyllä pettämätön, ei voi muuta sanoa (tai oli sillä muutama makutuomari ollut tällä kertaa mukana ;)).

laukkujahuivi.jpg

suklaat.jpg

Aivan mahtavan onnistunut ja ihana ilta, kiitos vielä kaikille osallistuneille ja ennenkaikkea juhlat järjestäneille Timille, siskolle ja äidille 🙂

hyvinvointi mieli