Road rage

”Ajat helvetin huonosti,”

totesi eräs mies pyöränsä satulasta, kun vauhdilla ohitti ystäväni ja tämän esikouluikäisen tyttärensä pyörätiellä.

Noniin.

Ensinnäkin toivon todella, että kommentti oli tarkoitettu (varmasti aivan riittävän hyvin ajavalle) ystävälleni, eikä tämän kuusivuotiaalle tyttärelle. Että joku roti sentään.

Toiseksi, kuinka voi ihmistä ketuttaa toisen pyörällä ajaminen niin paljon, että on huudeltava kirosanoja ja vielä lasten kuullen? Ymmärrän, että joskus palaa pinna. En ymmärrä, että se tapahtuu tuolla tavalla.

Ja olisiko ihan peruskäyttäytymissääntöjen puitteissa kohteliasta esittää kommenttinsa kasvotusten, eikä ohi viilettäen? Tässä olisi voinut sitten pysähtyä keskustelemaan, että kuinkakohan pitäisi ajaa ja pitäisikö esimerkiksi lapsi laittaa ajotielle ajamaan, jotta kiireiset pääsisivät huutelematta ja kelloa tai muuta äänimerkkiä soittamatta ohi? Samalle ajotielle voisi oikeastaan laittaa myös koirat ja lastenvaunut, nekin kun tuntuvat monia pyöräilijöitä suunnattomasti risovan.

Suosittelisin nyt lämpimästi kaikille, joita pipo tai pyöräilykypärä liikaa kiristää, ottamaan kupposen teetä, lasillisen skumppaa, palan suklaata tai vaikka pötkön lauantaimakkaraa. Olisi sillä suulla parempaa tekemistä.