Aktiiviharrastajat

Täydellisen äitiysloman henkeen kuuluu harrastaminen. Harrastukseksi ei kuitenkaan käy mikään tavallinen postimerkkeily, vaan sen on täytettävä muutamat kriteerit, mieluiten samaan aikaan:

1. Harrastuksen on laihdutettava äitiä. Äiti-vauvajumppa on oikein hyvä esimerkki. Myös muskarissa voi hyppiä kyykkyhyppyjä.

2. Harrastuksen on kehitettävä vauvan älykkyyttä. Muskari on tästä hyvä esimerkki, soitettiinhan vauvalle ainoastaan klassista musiikkia mahassa ollessaan. Kyllä on monta Sibeliusta taas kasvamassa tässä maassa.

3. Harrastuksen on kehitettävä vauvalle taitoja, joita se ei vielä oikeastaan tarvitse. Kyllähän parikuisen lapsen on hyvä osata uida, jos vaikka juhannuksena sattuu menemään ankkurin mukana tai syksyllä tarttumaan liian tiukasti rapumertaan.

4. Harrastuksen on oltava trendikäs. Eli nyt kuulkaas käydään äiti-vauvajoogassa, joka ei ole joogaa nähnytkään. Värikylpy on myös ehdoton, varsinkin alle puolivuotiaille.

5. Harrastuksen täytyy maksaa rahaa. Jos se on ilmaista, se ei ole harrastukseksi luokiteltavaa vaan tyhjänpäiväistä mammaloman ajanvietettä.

6. Harrastuksen on oltava niin suosittua, että sinne täytyy jonottaa tai kyynärpäätaktiikalla varmistaa paikkansa. Tästä kuuluu myös kovaan ääneen päivitellä mammatapaamisilla tai somessa. Mutta vasta sen jälkeen, kun oma paikka on varmistettu.

7. Harrastuksia on oltava enemmän kuin yksi. Mieluiten niin monta, että vauvalta jää päiväunet väliin, kun pitää tukka putkella juosta eri aktiviteettien väliä. Soseet voi hyvin syöttää juuri ennen jumppaa ja siivota sitten lattialta.

8. Harrastamisen täytyy kuulostaa kivalta, mutta olla itseasiassa aika vaivalloista etenkin talviromppeissa ja ärsyttää vuorotellen tai samaan aikaan sekä äitiä että vauvaa. Jälkikäteen on olo kuin synnyttäneellä, it’s a dirty job but someone’s gotta do it!

[Hurmosmamma]