Hämärän rajamailla

Tulipa tässä mietiskeltyä, siis hierottua niitä muutamaa jäljellä olevaa varsin maitoista aivosolua, että missäköhän vaiheessa vauva muuttuu taaperoksi?

Toki virallinen raja on se maaginen 1v, joka meilläkin häämöttää aivan liian lähellä. Toisaalta tuntuu enemmän kuin kummalliselta kutsua tuota pystyssä hojottavaa, tukea vasten askeleita ottavaa, hampaita pukkaavaa ja omalla tavallaan vitsailevaa kikattajaa vauvaksi. Vauvat ovat omassa mielessäni niitä maagisen usvaisia mönkijätoukkia, jotka eivät ihan vielä ole henkisesti kohdusta poistuneet.

Toisaalta kun toinen ei puhu eikä omin avuin kävele, eikä oikeastaan varmaan kovin montaa sanaa ymmärrä tai ainakaan halua ymmärtää, niin en ihan vielä luokittelisi tuota lasta taaperoidenkaan kastiin.

Olisiko se sitten vauvero? Kielitoimisto hoi!