Muuttomaniaa

Voi jestas, ei mennyt ihan kuin Strömsössä tosiaan meidän muuttoviikko. 

Ensinnäkin, se mikä perheessä alkoi miesflunssana, levisi naisflunssaksi juuri muuton aattoiltana. Muuttopäivä raskaana ja flunssaisena on muuten aikamoista herkkua, voin kertoa. Toisaalta eipä tämän mahan kanssa nyt kauheasti olisi voinut muutenkaan tavaroita kanniskella, mutta kyllä se tavaroiden loputon järjestely tuntui kohtuullisen uuvuttavalta näillä handicapeilla. Ja oikeasti välillä tuntui siltä, että muuttolaatikot eivät tyhjene koskaan, vaikka tunnista ja päivästä toiseen lyllersin eri huoneiden väliä.

Sitten perheeseemme rantautui se vielä toivotumpi ruletti, eli vatsatauti. Ensin poika, pari päivää myöhemmin mies ja siitä päivää myöhemmin minä. Luojan kiitos kaikki lakanat ja pyyhkeet olivat jo pakattu kaappeihin ja emme miehen kanssa olleet samaan aikaan sairaina. Mutta kyllä se loputon eritekarnevaali oli aikamoinen elämän pysäyttäjä. Eipä paljoa käyneet muuttolaatikot edes mielessä.

Että aika mahtava aloitus uudessa kodissa. Ainakin tuli koeajettua pesukone ja kuivausrumpu ja tilavasta kodinhoitohuoneesta oli todellakin hyötyä. Ja viikon jälkeen kodissamme tuoksui kotoisa kloori.