Perheen myötä minustakin on tullut markettikansaa. On yksinkertaisesti helpompaa ostaa kaikki kerralla samasta paikasta, ja sitä ostettavaa muuten riittää.

Eräänä päivänä lähdimme koko perheen voimin markettiin ja jakauduimme niin, että mies meni rattaiden kanssa yhteen suuntaan ja minä ostoskärryjen kanssa toiseen. Tehokasta toimintaa, kun pojan unetkin painoivat päälle.

Sinkoilin käytävältä toiselle kauhealla kiireellä, lastasin vaippapaketteja kärryyn ja valikoin hedelmiä ja vihanneksia ja sitä sun tätä, joista perheen kaikki jäsenet voisivat syödä tulevalla viikolla. Vertailin uusien lastenkeksien tuotesisältöjä, etsiskelin pillejä sun muita tilpehöörejä hyllyiltä – kuten kaverini sanoisi, shoppailin ihan jengissä, sen verran ammattimaista toimintaa se jo oli.

Kun törmäsin mieheen parinkymmenen minuutin päästä juustohyllyllä, oli sillä kädessään halloumi ja kaksi olutta.

Kuulemma tarkoin valittuja erikoisoluita. Hieno homma.