Reissun aikana tuli siirryttyä Tirpan kohdalla aikuisten ruokaan, ainakin näin pääasiassa. Osoittautui yllättävän vaikeaksi tehtäväksi saada tilattua ravintolassa ruokaa, joka olisi edes jotakuinkin pehmeä mahalasku aikuisten ruokavalioon.

Lounaaksi tarjosimme usein valmiin kasvissoseen kanssa keitettyä munaa. Jos sitä siis satuimme saamaan. Kävimme asian tiimoilta mielenkiintoista keskustelua muun muassa eräässä tapaspaikassa.

Could we please get a hard boiled egg for the baby? Boiled egg. Hard. Egg. Egg? Egg. Huevo. Boiled. Hard. Cooked. Egg.

Joo. Saimme kaksi paistettua munaa, jotka olivat totaalisen myrkkysuolattuja. Onneksi satuin maistamaan niitä ensin, jotta Tirppa pääsi syömään oman perunamunakkaani. Suolattua kyllä sekin, mutta jotenkin siedettävissä rajoissa.

Ja kyllä ne joskus jopa osasivat.

Toisessa ravintolassa porukallemme tarjottiin lapsille erikseen lapsille sopivat alkupalat, eli juustokuutioita, sipsejä ja oliiveja. Jep. Tajusivat sentään kysyä, että haluaako baby myös. Ei se halunnut, mutta sen äitiä kadutti kyllä tunnettuna sipsihirmuna vähän jälkikäteen. 

Suolasta siis ei ainakaan muualla kauheasti spennata. Joten taidanpa itsekin vähän höllentää neuroosiani ja harjoittaa maltillista suolan käyttöä, nyt kun koko perhe syö samaa ruokaa.

Ja Tirppa söi muuten hyvällä halulla kaikkea paellasta lähtien. Iso poika. Joskus annoksen jakaminen tosin tuotti pieniä haasteita.

Taustalla olevat juomat ovat sitten mehua, jos sossun tädit kysyvät.