Lapsiahan suositellaan kasvatettavan lempeän lujalla otteella. Voin Mothers in Business Akatemian myötä todeta, että se kasvatusmetodi toimii myös itselle.

Kuinka sitä vanhemmuuden vaatimusten ristitulessa unohtaakin sen, millainen itse on, niin äitiydessä kuin työelämässä kuin vaimona, ystävänä, kaupan kassalla tai siivotessa. Fokus siirtyy niin kokonaisvaltaisesti pohtimaan lapsia ja niiden temperamenttia, vahvuuksia ja heikkouksia, osaamista ja motivoitumista, että ei enää muistakaan miettiä samoja asioita omalla kohdalla.

Akatemian alussa tehty vahvuuksien kartoittaminen sai puhkumaan itseluottamusta (hei, kukapa ei haluaisi keskittyä nimenomaan vahvuuksiinsa!) ja sytyttämään hehkulamppuja korvien välisessä tuulitunnelissa omien uratoiveiden suhteen. Ihan kuin olisi itse itseään kannustanut äidillisin ottein, että you can do it, anna mennä, dream big, mitä näitä nyt on. Lempeästi tuupannut oikeaan suuntaan, että kokeilepas, jos jalat kantaisivatkin, vaikka askeleet haparoivat.

Akatemian toisessa moduulissa keskityttiin osaamiseen, nykyiseen ja tulevaan osaamistarpeeseen. Tämä tehtiin tiiviissä yhteistyössä esimiehen kanssa ja ajatuksena on kirkastaa käytännön tasolle, kuinka nämä omat vahvuudet saadaan esiin työtehtävissä ja mitä pitäisi puolestaan kehittää. Oma elämän pituinen kasvatustyö on käynnissä, eihän tässä vielä valmiita olla tai tulla olemaan. Mutta avoimella asenteella voi paljon vaikuttaa siihen, minkälaiseksi oman työnsä muodostaa. Onko suunta oikea vai tarvitseeko kuunnella sisäistä navigaattoria? Omalla kohdallani lopputulema toi sisäisen rauhan: näin sen juuri pitääkin olla.

Akatemian kolmantena moduulina on motivaatio, ja tämän perinpohjainen tutkiskelu on vielä työn alla. Mutta tehtyäni Reissin motivaatioprofiilin ja saatuani sen myötä henkisen synninpäästön siitä, että tällainen minä olen ja tietyt seikat motivoivat minua eikä se ole hyvä eikä paha asia, vaikka ehkä osittain riitelisikin perinteisen suomalaisen valtakulttuurin kanssa. Kun motivoitumisesta on kyse, ei ole hyviä eikä huonoja motivaattoreita, on vain hyviä ja huonompia lopputulemia riippuen siitä, kuinka paljon joutuu hinkkaamaan sisäisiä motivaatiotekijöitään vastakarvaan kaikessa toiminnassaan.  Toisaalta motivoitunut ihminen pystyy mihin vain ja kaiken lisäksi nauttii siitä matkan varrella. Jokaisesta äidistä on varmasti ihana seurata vierestä, kun oma lapsi tekee jotakin silmät innosta loistaen. Jospa joskus antaisi itselleenkin tilaa hyppiä innosta ja vetää suupielet korviin, löytää itsestään se sisäinen moottori ja antaa sen viedä. 

Mothers in Business Akatemia mennä porskuttaa eteenpäin ja en voi muuta kuin edelleenkin liputtaa tämän konseptin puolesta. Ja lähetellä huulet törröllä lentosuukkoja Akatemian ihanille kanssaäideille, joiden kanssa Whatsapp viuhuu, kun jaamme kokemuksia, jatkamme sparrailua, puhumme asiasta ja asian vierestä. On ilo kuulua tähän porukkaan.