Paska mutsi

Tapahtuipa kerran suvussamme…

Veljeni on vaimoineen saamassa esikoispojan. Olen sydän sykkyrällä seurannut vierestä, kuinka ennen sinappitykkejä vihanneesta isoveljestäni on kuoriutumassa kiinnostunut, vastuullinen, upea perheenisä. Olemme viuhuttaneet tekstiviestejä koskien turvakaukaloita, harsoja ja imetystyynyjä ja kun sain kuulla, että veljeni haluaisi jäädä vauvan kanssa kotiin joksikin aikaa jo vanhempainvapaan aikana, olin kovin ylpeä ihanasta isoveljestäni – kuinka siitä Nirvanan tahtiin moshaavasta pitkätukasta ja myöhemmällä elämällä täysiin juppiintuneesta uratykistä onkaan nyt tulossa ihan oikea isi.

No mutta, tervetuloa kuvioihin sukupolvien välinen kuilu ja kuningas puskaradio. Äitini oli maininnut tästä vanhempainvapaasta tädilleni, joka oli puhunut isoäidilleni ja ennen kuin huomaammekaan, isoäitini on langan päässä puhumassa isälleni tuohtuneena tästä kuviosta. Kuulemma on täysin vastuutonta toimintaa äidiltä mennä töihin niin pian ja jättää isä lapsen kanssa, ja – hear this – imetysaikana töihin menevä äiti ei kuulemma oikeasti välitä lapsestaan.

Tervetuloa 50-luku, sinua ehtikin olla jo ikävä! On mahtavaa huomata, kuinka yli 90-vuotiaat tietävät tulevien äitien puolesta imetyksen ensinnäkin onnistuvan ja toiseksi jatkuvan x kuukautta. Myöskin ajatus isän roolista jollakin tavalla huonompana vanhempana on varsin mieltä lämmittävä. Ja pitäisikö vielä keskustella siitä, että mistä lähtien lapsenhoitokuviot ja perheen sisäinen vastuunjako on kuulunut ulkopuolisille? Varmaankin sieltä 50-luvulta.

Voi kunpa isoäiti tietäisi, millainen paska mutsi täällä majailee.

[Hurmosmamma]