Soraääniä
Äitiyden myötä on tullut esiin kumma uusi ilmiö, nimittäin ääniherkkyys. Ensinnäkin vauvan pienimmätkin inahdukset kuulee jopa korvatulppien läpi. Toiseksi, se hiljainen kauhun tasapaino, jota yrittää vauvan nukkuessa ylläpitää (vastoin kaikkia ennen synnytystä vannoneita periaatteitaan) on aivan uusi urheilulaji. Ei sitä ennen vauvaa ymmärtänyt, kuinka kamala meuhka ja mekkala ympärillä onkaan.
Seuraavat äänet ovat sarjassamme aivan sietämättömän rasittavia:
Koira polkemassa itselleen nukkumapaikkaa untuvapeitolla. Se rapina on aivan jäätävää ja saa äidin pidättämään hengitystään – ehtiikö vauva herätä ennen kuin koira vihdoin hyväksyy sen tuhanteen kertaan tallotun paikan sopivaksi nukkumiseen. Kumma, että sängyn alla kylmässä ja kovassa villakoirakennelissä kyllä uni maistuu ilman tätä ”karkkipussi leffateatterissa” -möykkää.
Mies riisumassa takkia koiran ulkoilutuksen jälkeen. Henkarit kolisevat, tarrat ritisevät, vetoketjut rullaavat ja taitaapa vielä mies kompuroida muutamiin kenkiin eteisessä. Ei hele…
Lumiaurat. Enough said.
Mies kääntämässä kylkeä yöllä. Kuorsauksen äänekkyys on infernaalisen rasittavaa, mutta jollakin tavoin ymmärrettävää. Sen sijaan kyljen kääntäminen kuin norsu posliinikaupassa niin, että koko sänky heiluu ja herättää herkkäunisen ja pahasti univelkaisen äidin ja joskus jopa pinnasänkysivuvaunussa nukkuvan vauvan vie kyllä öisen ketutuksen aivan uusiin sfääreihin.
Nastarenkaat. Vauva juuri nukahti, joten mikseivät ymmärtäväiset kanssaihmiset voi vaihtaa autonsa renkaita kesärenkaisiin, kyllä niillä nyt Etelä-Suomen talvessa ajaa! Tai vaihtoehtoisesti hidastaa ajonopeus kävelyvauhtiin vaunukaravaanin ohittaessaan. Käytöstapoja, kuskit!
Miehen aivastukset. Näiden myötä on muutamat henkiset avioeropaperit lähteneet jo vetämään. Kuinka vaikeata se on aivastaa ilman, että se kuuluu Raumalla asti? Kyllä sitä pitäisi osata vähän hillitä peruselintoimintojaan, tuskinpa sitä toisesta päästäkään samoilla desibeleillä päästelee?
Muut lapset, koirat, kissat, aikuiset, tavarat ja mielikuvitusolennot. Eli oikeastaan kaikki muu pienintäkin ääntä tuottava toiminta paitsi se, joka itsestä lähtee. Itsehän sitä osaa aina olla tarpeeksi hiljaa ja jos vauva herää, oli unikiintiö vain täynnä. Kyllä äiti lapsensa tuntee.
[Hurmosmamma]