Sosesesonki

Täydelliseen äitiyslomaan kuuluu tietysti soseiden tekeminen itse. Meidän Tirppa-kullannuppuhan ei purkkiruokaan koske. Siis äitinsä päätöksestä. Omasta päätöksestään Tirppa on myös päättänyt olla koskematta äitinsä tekemiin kasvissoseisiin. Fiksu poika, ovathan hedelmät paljon parempia. Ja sen lisäksi on varsin hauskaa katsoa äidin tuskailua, kun tämä heittää omatekemää luomusosetta roskiin päivä toisensa jälkeen.

Aluksi soseiden syöttäminen oli ihastuttavaa puuhaa. Voi kuinka söpösti Tirppa aukoi suutaan kuin linnunpoika. Kauhealla kiireellä pitikin siirtyä täysimetyksestä soseisiin, ajatus kun tuntui niin houkuttelevalta. Ja oli käytäntökin, sen parisen viikkoa. Nyt olen oikeastaan henkisesti valmistautunut täysimettämään poikaa 18-vuotiaaksi asti, jos ei kohta ala kasvikset taas maistua. Ihan vain periaatteesta, hemmetti.

Tietysti kyllähän tässä vielä eletään siinä toivossa, että Tirppa olisi vain niin äijä, että ääni kellossa muuttuu kunhan lihat saadaan kehiin. Kuitenkin näen sieluni silmin sössääväni murustettua luomujauhelihaa johonkin banaaniin, että saisin pojan edes jonkin verran syömään. Tosin jos minulta kysytään, niin Tirppa-kulta on tietysti niin kulinaristi, että haluaa vain karibialaisia makuja.

[Hurmosmamma]

suhteet oma-elama