Tag: #Lattemude

Puoliso repi hiljattain hanurinsa. Farkuista siis. Kahdesti peräkkäin. Käskin säästää ne retaleet. Puoliso loi minuun epäilevän katseen, mutta huokasi ja ojensi molemmat housut odottaviin käsiini. Vaimonsa tuntien se varmaan näki jo sielunsa silmin, kuinka ne kuukautta myöhemminkin pyörivät kirjastohuoneessa lepotuolin selkänojalla odottamassa, että teen niistä projektin ihan just. Väärin luuli. Otin ratkojan kauniiseen käteen heti. […]

Noin periaatteessa en pidä eläintarhoista. Niissä on melkein aina ihan liian pienet aitaukset ja se itkettää. Me nyt kuitenkin vietiin taapero Köpiksessä sellaiseen. Kotona on luettu eläinkirjoja, joten kaikenlaiset karhut, nallet ja norsut ovat juuri nyt tosi kova juttu. ”Iso nalle”, napero hihkui nähdessään jääkarhun.”No joo, onhan siinä. Tavallaan…”, vastasimme puolison kanssa naurua pidätellen. Katsojan […]

Blogi on ollut jonkin aikaa melko yksin Hurmiksen varassa, koska mun kalenteri on pistänyt bloggailulle hanttiin. Ensin tein töitä ja harrastin, sitten alkoi loma. Kelatkaa, LOMA. Tää mude ei edes muista, milloin on viimeksi lomaillut, sillä vaikka äitiysloma tunnetusti olikin täydellistä, se oli tosi kaukana siitä, mitä lomalla yleensä ymmärretään. Pakkasin perheeni ja lensimme Kööpenhaminaan […]

Tällä viikolla tapahtunutta: 1. Osta uudet farkut. Elvistele kotona puolisolle, miten hyvin ne istuvat takapuolesta. 2. Sairastu noroon. 3. Farkut eivät enää istu. Jotain positiivista: on ihan tosi romanttista sairastaa kerrankin kaikessa rauhassa koko perheen kesken! Not.

Lapsi meni eilisiltana nukkumaan. Pari tuntia nukuttuaan se heräsi huutamaan kuin palosireeni. Puoliso meni rauhoittelemaan ja hälytti sekunnin päästä minut sohvalta apuun: tyyppi oli oksentanut sänkyynsä. ”Ehkä se söi päivällisellä liikaa lasagnea”, arvoimme toiveikkaina. Parin tunnin sisällä kävi erittäin selväksi, että ei, se ei ole syönyt liikaa lasagnea. Sillä on elämänsä ensimmäinen vatsatauti. Samalla selvisi […]

Mitä tapahtuu, kun talviaikojen atooppinen iho kohtaa roimasti vaalennetut hiukset? No, todettakoon, että hopeasampoo värjää sormenvälit aika ihanan violeteiksi, jos unohtaa rasvata kädet ennen kuin pesee hiukset. Ja se väri ei muuten lähde näköjään pois sitten millään. Ellei ehkä juustohöylällä.

Tulin pari päivää sitten kotiin ja laskin laukun lattialle siksi aikaa, kun riisuin naperoa. Napero vaati maitolasillista, pottaa ja kuvakirjaa. Laukku unohtui. Hetken päästä ripustelin kylppärissä märkiä rukkasia kuivumaan. Eteistä kuului rapinaa. Ja epäilyttävä hiljaisuus. Se laukku! Syön nörttejä aamiaiseksi tästedes vain työpaikalla. Muksu piteli Läkerol Dents -askia toisessa kädessään, toinen oli täynnä pastilleja. Ilme […]

Napero juoksi eilen innoissaan ja mätkähti vahingossa turvalleen. Ja sieltä se tuli. Yksi painokas sana. ”Vittu!” Puolitoista vuotta siihen sitten meni. Vuoden vanhempi täällä taas hei.

Kävin työterveystarkastuksessa. Kaksisivuisen esitietokyselyn täyttäminen hieman ahdisti, mutta vastaanotolla siitäkin selvittiin. Vartalon mitat, ruokavalio, taustatiedot ja liikunnan määrä eivät herättäneet muuta reaktiota kuin ”nämä ovat oikein hyvät”. Sitten tuli se kysymys, jota pelkäsin.”Miten sä nukut?””No, kun oikeastaan mä en juuri ole nukkunut raskauden puolivälin jälkeen.””Sulla on pieni lapsi?””Joo. Se heräilee paljon. Ja mä valvon usein […]

Unikoulu on vaihdettu 8 kk kestäneestä tassutuksesta hivuttautumismenetelmään, joka alkaa jo tuottaa tulosta. Lapsi on nukahtanut neljä kertaa ilman vanhemman kättä pinnasängyn sisäpuolella. Äidin väsymystila alkaa vähän hellittää. Sekä aivot että vartalo alkavat vihdoin olla entisellään. Toivomisen varaa suoritustasossa kuitenkin yhä on. Eilinen oli supermaanantai ja illalla mielessä pyörivät kaikenlaiset henkilökohtaiset asiat, joita tilitin ystävälle […]