Tag: #Lattemude

Lähdettiin itsenäisyyspäivän juhlista kotiin etuajassa, koska napero oli tavattoman väsynyt. Kotona luettiin muutama kuvakirja, käytiin iltapesulla, puettiin yöpuku. Ja pinnasänkyyn päästyä naperolla ei ollutkaan enää kiire nukkumaan. Se vietti puoli tuntia piehtaroiden ympäri sänkyä sekä hokien onnellisena pä-pä-pä ja pii-paa. Minä raukka makasin varapatjalla pinnasängyn vieressä ja toivoin sen kohta väsähtävän. Viimein se painoi päänsä tyynyä […]

Aamuruuhkassa bussipysäkillä minut herätti puhdas, kirkas ääni, joka lauloi kauniisti Papagenon aariaa Taikahuilusta. Huilun äänetkin artisti osasi viheltää aivan nuotilleen. Ihanaa! Mistä tämä kuuluu? Silmäilin ympärilleni. Äänen lähteeksi paljastui ala-asteikäinen poika vieressäni. Ja sanovat, etteivät nykynuoret ymmärrä korkeakulttuuria.

Hälytysajoneuvot ovat meillä nyt tosi kova juttu. Leikkiminen keskeytyy aina, kun ohi ajaa ambulanssi. Tai paloauto. Tai poliisi. Kadulla napero bongaa ne auttamatta, vaikka vilkut ja sireenit olisi sammutettu. Aamuruuhkassa bussipysäkillä osoitin vaistomaisesti lapselle ambulanssia ja sanoin ”pii-paa”. Sitten huomasin, että ihmiset katsovat minua oudosti. Ehkä siksi, että olen matkalla töihin. Ilman lasta.

Napero ähräsi ja nyhräsi duploeläintensä parissa pitkän aikaa, yrittäen asettaa niitä symmetrisesti päällekkäin. Ei onnistunut. Vähän kiukutti. Tällaiseen asentoon se ne kuitenkin sai. Siihen ne sitten jäivät. Äitiä ihan vähän nauratti.

Naperon mummolassa on iso peikonlehti kolmijalkaisen jakkaran päällä. Kasvin lähistöllä on käyty aika monta temperamenttista taistoa, kun naperon mielestä sen ilmajuurista olisi niin kiva vetää. Ilkeä äiti ei anna periksi. Mummolassa vierailu on joskus vähän stressaavaa. Päivittelin näitä taistoja kahvikupin ääressä ystävälle, joka muuttui vakavaksi ja vastasi sitten:”Niin. Mun anoppi keräilee posliininorsuja. Sillä on niitä […]

Sitä minä vaan tässä juuri tulin ajatelleeksi, että jos työhuoneessa on lasiseinä, oma naama on käytävälle päin ja yllä on sopivasti naisellinen, polvipituinen mekko, ei välttämättä kannata istuskella työtuolissa ihan kovin leveässä haara-asennossa. Taitaa olla aika hankkia muutamia housupukuja.

Ensilumi satoi maahan perjantaina. Ensimmäinen ajatus oli spontaani pakoreaktio, äkkilähtö Vietnamiin. Sen jälkeen ajattelin naiivisti, että ai kun kiva, napero varmaan tykkää, kun pääsee leikkimään lumessa. Töiden jälkeen sompailin lumisateen yllättämän liikenteen seassa hakemaan lastani leikkipuistosta. Kuulin sen jo edelliseen kadunkulmaan: lastani taitaa kiukuttaa. Puistossa taapersi valtavan kiukkuinen sateenkaariasuinen napero ja sen perässä lastenhoitaja, joka […]

Puoliso pukeutui töihin lähtöä varten ja jätti vyönsä hetkeksi tuolinkarmille. Taaperokorkeudelle.  No, eihän se siinä ollut enää viisi minuuttia myöhemmin. Kumppani kulki ympäri asuntoa toinen käsi housunkaulusta ylhäällä pidellen ja etsi kuumeisesti. Vastasin sen kaikkiin vyön sijaintipaikkaa päivitteleviin tiedusteluihin siteeraamalla Saukkia ja pikkuoravia.”Hanki henkselit. Osta itsellesi olkaimet!” Kumppani sukelsi epätoivoissaan lelukoriin, vaatekaapin alahyllyille, sukkalaatikoihin ja […]

Yöhulinoita läpi käyvän äidin paras ystävä aamutuimaan (heti mutteripannun ja lähikahvilan take away -listan jälkeen) on luultavasti YSL. Pienellä, kultaisella putkilolla on avainrooli taistossa, jossa puoli yötä valvoneesta zombista yritetään saada aikaan ulkoisesti asiakastapaamisiin soveltuva yksilö. Tiedättehän, se tavallinen tarina: pohjustat meikin, rajaat silmät, yrität olla sotkematta valmista silmämeikkiä ripsarilla, kiskot sukkahousut jalkaan ja mekon […]

Lapsi siivosi eilen imurin kanssa puoli olohuonetta onnellisena. Sitten se painoi nappulaa ja kone käynnistyi. Silloin alkoi itku. Siivoustoimenpiteet vaativat ehkä vielä vähän treenausta.