Tag: #Lattemude

Tyypillistä. Työpäivä, tavoite näyttää edes jossain määrin uskottavalta normaalin yhteiskunnan jäseneltä. Olet aikeissa käyttää sanaa ”reskontra”. Aivot kuitenkin antavat sormenpäille tästä poikkeavan komennon ja chattitoiminnon avulla kaikkien videopalaverin osanottajien näytöille tulostuu paljon puhuva sana espressoa. Äiti on vähän väsynyt.

Kumppani toimii erään väitöskirjan esitarkastajana ja oli epähuomiossa jättänyt käsikirjoituskansion oheistilpehööreineen työhuoneen lattialle. Leikimme naperon kanssa duploilla, kunnes se yhtäkkiä nosti kytkintä. Tuli epäilyttävän hiljaista, joten lähdin tarkastamaan tilannetta. Siellä se istui työhuoneessa selailemassa jatko-opiskelijaparan käsikirjoitusta kaikessa rauhassa. Kulmatkin olivat samalla tavoin kurtussa kuin kumppanilla, kun se käänteli tarkkaavaisena sivuja, imeskeli kynää ja piirteli reunamerkintöjä marginaaliin.  […]

Pitikin mennä riemuitsemaan. Heti perään tuli sellainen yö, jolloin napero nukkuu hyvin, kumppani nukkuu hyvin, mutta minä en vain saa unta. Tönäisin kumppania pari kertaa kylkeen.”Mä en saa nukuttua. Haetaanko N meidän väliin?””Ei. Se nukkuu”, ja tyyppi jatkoi ärsyttävän levollisesti uniaan. Puoli kahdelta keräsin peiton syliini ja hiivin naperon huoneeseen. Asetuin pinnasängyn vieressä olevalle isolle […]

Napero on aloittanut taas yöhuudot. Poskihampaita, ilmavaivoja, mitä noita nyt on. Jostain se on kuitenkin omaksunut miellyttävän tavan preferoida öisin kumppanin syliä. Vaikka se päivällä on ihan äidin muksu nro 1, yöllä se huutaa ja osoittaa isää, jos on minun vuoroni nousta kanniskelemaan sitä ympäriinsä. Hei, se on selvästi lapsen valinta. Kelpaa mulle. Suljetko pliis […]

Meillä on juuri nyt ruokailussa meneillään ”minä syön itse lusikalla” -vaihe. Se tarkoittaa, ettei napero suostu avaamaan edes suutaan, ellei pöydässä ole katettuna hänelle omaa lusikkaa. Ei sormiruokaa. Ei syötettynä. Ja naperon mielestähän lusikalla voi aivan mainiosti syödä mitä tahansa. Esimerkiksi salaatinlehtiä, keitettyjä parsakaalinkukintoja ja omenalohkoja. Sekä aivan erityisesti voileipää.

Pesetin taannoin ikkunat. Seistessäni ruokasalin ikkunalaudalla sitomassa isoa kultaköynnöstä takaisin seinälle ihastelin, kuinka ikkunaruutu säihkyikään ihanan puhtaana tarjoten esteettömän näkymän suoraan kadulle. Siellä liikennevalot paloivat parhaillaan punaisina ja iso joukko ihmisiä odotteli pääsyä kadun yli. Sälekaihtimetkin olivat vielä ylhäällä ja kaikkea. Ah, tätä näkyä harvoin asunnossamme tapaa. Ja sitten, kurottautuessani oikein korkealle, tunsin, kuinka himpun […]

Kesällä loppuneeseen äitiyslomavuoteen mahtui aika monta tähtihetkeä, jotka eivät menneet ihan oppikirjan mukaan. Kaikkiin asioihin oppikirjaa ei myöskään ollut. Näistä hetkistä saisi helposti satakunta postausta, käytän yhden ja jaan kanssanne muutamia valikoituja hetkiä. Olkaa hyvät: ta-daa, kun äiti ei ihan osaa: Eka kantoreppuni oli käytettynä ostettu Manduca, jonka mukana ei tullut käyttöohjeita. Kun sitten laitoin […]

”Aika täydellistä,” ajattelin kävellessäni hakemaan lasta leikkipuistosta (tällä kertaa jopa muistin hakea sen!). Laskeva aurinko värjäsi maiseman punakultaiseksi ja Spotifystä soi kuulokkeissa Ennio Morriconen The Ecstasy of Gold. Siellä se keinui iloisena, rakas pieni olento kirkkaanpunaisessa haalarissaan. Ja ilahtui kauheasti äidin nähdessään. Näitä hetkiä en vaihtaisi pois ikinä.

Toimitus haastoi perhebloggaajat pohtimaan, miksi bloggaavat. Hurmosmamma jo ehtikin meillä vastata omasta puolestaan, mä täydentelen omasta näkökulmastani. Yksi suuri syy bloggaamiseeni on se, että huomasin sekä omalta Facebook-seinältäni että monen tuntemani ihmisen blogista, kuinka arkielämä ja sometodellisuus eivät ihan aina sataprosenttisesti kohtaa. Vähän niin kuin tässä vanhassa videomeemissä. Mä tulin kyllä viettäneeksi ihan kiitettävän osan […]

Takana taas yksi sellainen yö. Kello yhdeltä levoton napero siirtyi pinnasängystä vanhempien väliin nukkumaan. Kaksi tuntia se mylläsi ympäriinsä, kello kolmelta kulmahampaiden aiheuttama tuska yltyi sietämättömäksi ja alkoi huuto. Muistin äitiystävien antaman ohjeen: annostele kipulääkettä reilulla kädellä. Yhteistuumin kumppanin kanssa taistelimme suspension naperon suusta sisään. On muuten melko vekkulia lääkitä lasta, kun tyypillä alkaa olla […]