Tag: #Lattemude

Kello neljältä toimisto alkaa tyhjentyä, ihana rauha ympärillä. Otan lisää kahvia ja uppoudun kokouspapereihin. Klo 16.10 alitajunnan perukoilla alkaa tykyttää kiusallinen tunne siitä, että olen unohtanut jotain. Ei, kalenterissa ei ole tälle päivälle lisää kokouksia. Klo 16.15 vilkaisen puhelinta ja näen naperon taustakuvana. Napero on aina tähän aikaan päivästä hoitajan kanssa leikkipuistossa ja se pitää […]

Lasten purkkiruoista on kirjoiteltu viime aikoina aika paljon. Mulla itselläni on ennakkoluuloja erityisesti teollisten lihavalmisteiden suhteen, joten niitä en naperolle anna. Hippin kasvispastapurkkeja se kyllä saa joskus syödäkseen reissussa tai kun kiire/laiskuus iskee. Siksipä kokkaamme lapselle viikonloppuisin ruokia, joita pakastamme pilttipurkeissa valmiiksi annoksiksi. Koska uusien reseptien keksiminen (ja vanhojen summamutikassa tekaistujen muistaminen) on yksi prosessin […]

Meillä oli kumppanin kanssa taannoin molemmilla iltamenoa, joten naperon täti lupautui lapsenvahdiksi siksi aikaa. Napero liehitteli tätiään tämän vierailusta mielissään, kunnes hoksasi, että äiti laittaa eteisessä kenkiä jalkaan. Silloin seurasi normaali itkupotkuraivari, jossa napero protestoi uhkaavaa hylkäämistään vastaan kurottamalla molemmin käsin äitiä kohti, osoittamalla ulko-ovea ja huutamalla kuin hengenhädässä. Ei auttanut itku markkinoilla, sydän verta […]

Minua pyydettiin kirjoittamaan yöjunamatkailusta taaperon kanssa. Meidän taannoinen matkamme pohjoiseen ja takaisin sujui varsin kivasti ja napero nukkui junan keinunnassa harvinaisen hyvin. Kumppani iloitsi mahdollisuudesta tehdä yläpedillä rauhassa töitä, kun minä nukutin naperoa alavuoteella. Yölamppu ei alapunkkaan juuri kajastanut, eli yläpetiläinen voi rauhassa lukea kirjaa tai käyttää tietokonetta lapsen pienoisen nukkuessa alapetikätkyessään. Alle kymmenvuotias matkustaa […]

Meikäläisen blogielämä on ollut viime viikkojen ajan melko hiljaista. Syynä on ollut älytön kiire, johtuen päätöksestäni palata sittenkin töihin ennen alun perin ajateltua ajankohtaa. Naperon hoitokuvioiden järjestely ja takaisin normaalin yhteiskunnan rytmiin orientoituminen on vienyt kaiken ajateltavissa olevan ajan. Tässä minä nyt kuitenkin olen, siistinä ja siivona työpisteeni äärellä. Puin aamulla vaalean paidan päälle, koska […]

Mun mielestä parasta millä tahansa matkalla ovat yleensä kahvilat ja kirppikset. No okei, monessa kaupungissa museot myös, mutta tällä kertaa niitä ei jostain syystä edes etsitty. Naperon mielestä taas parasta on olla äidin mukana, oli äiti melkein missä hyvänsä (sanon ”melkein”, koska suihkua se vihaa koko pienen sydämensä pohjasta). Rattaista tai kantoliinasta esitetään toki painokkaita […]

Kumppani ilmoitti lähtevänsä työmatkalle Rovaniemelle, luultavasti mielessään rauhallinen matka lentokoneessa, pari hyvin nukuttua yötä hotellissa ja ihana rauha aamiaisella. Minun sydämeni on aina pohjoisessa, vaikka jalkani tallaisivat etelän katuja pitkin. Lisäksi naperon kanssa kaksin oleminen useamman vuorokauden ajan putkeen on unetonta uuvuttavaa hieman haasteellista toki ihanaa, mutta usein hieman rankkaa. Niinpä esitin ukaasin ehdotin vienosti, […]

Napero nukkuu rattaissa toppavarusteet yllään. Se herää, jos mennään sisään. Tämä on päivän ainoa hetki omaa aikaa eikä naperolla ole kuin yhdet sopivan kokoiset villasukat. Siispä täydelliset olosuhteet pienelle neulehetkelle joenrannassa. Mitä siitä, että on nollakeli ja koiranulkoiluttajat vilkuilevat ehkä vähän huvittuneina.

Napero nukahti liinaan juuri suklaakahvilan kohdalla ja lumisadekin uhkasi. Kohtalon johdatusta. Pakko sitä oli tehdä työtä käskettyä.

Käytiin ostamassa naperolle uusi neuletakki, kun vanha jäi pieneksi. Kotona vilkaisin kassakuittia ja ihmettelin, mitä olin mennyt ostamaan. Jokseenkin Peter Pan -henkistä, sanoisin.