Kunta- ja aluevaalit 2025: neljä harhaluuloa, jotka estävät äänestämästä

Kaksi ihmistä kävelee kiireisesti ostoskassit käsissään kauppakeskuksessa, liikkeen tausta sumenee liikkeen nopeuden vuoksi. Kuva symboloi arjen kiirettä ja sitä, miten helposti kuntavaalit voivat jäädä huomiotta – vaikka ne vaikuttavat suoraan jokapäiväiseen elämään. Kuva kuuluu Täydellista blogiin otsikolla: Kunta- ja aluevaalit 2025: pahimmat harhaluulot – ja miksi niistä kannattaa päästä eroon.

Kunta- ja aluevaalit 2025 järjestetään sunnuntaina 13. huhtikuuta – tällä kertaa samanaikaisesti. Se tarkoittaa, että yhdellä käynnillä äänestyskopissa päätetään, ketkä tekevät arkeesi vaikuttavia päätöksiä seuraavat neljä vuotta. Silti moni jättää äänestämättä vedoten tuttuihin selityksiin: ”ei ole sopivaa ehdokasta” tai ”mikään ei kuitenkaan muutu”. Siksi haluan oikaista muutaman sitkeän harhaluulon – ilman vaalijargonia.

1. ”Mikään ei kuitenkaan muutu”

Tämä on klassikko, joka oikeuttaa passiivisuuden ja murskaa toivon.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla päätetään laajasti palveluiden järjestämisestä: terveydenhuollosta, kouluista ja liikenneratkaisuista. Esimerkiksi aluevaltuusto voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon henkilöstöä vanhusten kotihoitoon palkataan tai missä päivystys toimii. Hyvät päätökset eivät tipu taivaalta – ne tehdään päätös kerrallaan.

Jokainen äänestyskerta on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan oma asuinalue kehittyy. Se, mitä päätetään valtuustoissa nyt, näkyy meidän arjessamme vielä vuosien päästä.

2. ”Koko systeemi on rikki”

Ehkä osittain – mutta juuri siksi se tarvitsee korjaajia, ei sivustakatsojia.

Demokraattinen päätöksenteko on toisinaan hidasta ja epätäydellistä. Mutta se on edelleen paras järjestelmä, jonka avulla yhteistä arkea voidaan parantaa. Paikallispolitiikka ei ole pelkkää juhlapuhetta – se on budjetteja, hoitoaikoja, koulureittejä ja bussivuoroja.

Mikään ei korjaannu itsestään. Siksi tarvitsemme ihmisiä, jotka osallistuvat – edes kerran neljässä vuodessa. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja yksinkertaisin tapa pyrkiä vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

3. ”En tiedä politiikasta tarpeeksi”

Tämä on kuin jättäisi syömättä, koska ei tunne ravintoloiden ruokalistoja ulkoa.

Äänestäminen ei vaadi politiikan tuntemusta – vaan oman arjen ymmärrystä. Riittää, että tiedät, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Vaalikoneet, ehdokaslistat ja puolueiden esittelyt ovat helposti saatavilla verkossa. Jos et äänestä, vaikutat silti – jättämällä päätösvallan muille.

4. ”Ei siellä ole ketään minulle sopivaa ehdokasta”

Totta – jos ei koskaan etsi.

Suomessa on tuhansia ehdokkaita: opettajia, hoitajia, yrittäjiä, opiskelijoita, eläkeläisiä, duunareita ja aktivisteja. Todennäköisyys löytää sopiva ehdokas on suurempi kuin Tinderissä, ja vaikutus kestää huomattavasti pidempään kuin yksikään kahvihetki huonon matchin kanssa. Demokratia toimii vain, jos me osallistumme. Jos kukaan ”meikäläinen” ei äänestä, valta jää ”niille toisille”. Arvaatko, keitä he ovat?

Vaalit eivät ole pieni juttu – vaan sinun mahdollisuutesi vaikuttaa

Kunta- ja aluevaalit 2025 järjestetään huomenna. Jollet löydä täydellistä ehdokasta, valitse paras mahdollinen vaihtoehto. Käy tutustumassa ehdokkaisiin ja tee vaalipäivänä pieni mutta vaikuttava teko vaikkapa sunnuntailenkin tai kaupassakäynnin lomassa: käy äänestämässä. Se vie vähemmän aikaa kuin someselailu – ja sillä voit vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme neljän vuoden kuluttua.

Jan.

 

Puheenaiheet Tapahtumat ja juhlat Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus

Työttömyysluvut Suomessa 2025 – Miksi luvut harhauttavat helposti?

Kuvassa on etualalla mies, jolla on siniset farkut ja valkoinen paita. Hänen takanaan on pitkä jono ihmisiä. Kuva kuuluu Täydellista blogin blogitekstiin otsikolla: Työttömyysluvut valehtelevat? Näin Suomen työllisyystilastot harhauttavat vuonna 2025.

Työttömyys on kasvanut Suomessa tuntuvasti, mutta miksi viralliset luvut näyttävät usein paremmilta kuin todellisuus? Tänään pureudun siihen, miten työttömyys Suomessa vuonna 2025 tilastoidaan, kuka jää lukujen ulkopuolelle – ja miksi pelkkiin numeroihin ei kannata luottaa, kun puhutaan ihmisten arjesta ja työelämästä.

Työttömyys ei ole vain käyrä tilastoraportissa tai prosenttiluku uutisotsikossa. Kokemus on usein epävarmuutta, toistuvia hylkäysviestejä, tyhjiä kalentereita ja tuntematonta tulevaisuutta. Jokaisen tilaston takana on ihminen – usein sellaisessa elämäntilanteessa, jota ulkopuolelta ei näe eikä numeroilla voi mitata.

1. Työttömyysluvut eivät täsmää – miksi luvut vaihtelevat vuonna 2025?

Puhutaan ensiksi lyhyesti luvuista: viime vuonna työllisyystilanne heikkeni Suomessa nopeasti. Helmikuussa 2025 Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 263 000–43 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) raportoi vielä synkemmistä luvuista: viime tammikuussa työttömiä työnhakijoita oli 325 800 ja uusia avoimia työpaikkoja vain 54 000. Ero, 62 800 henkilöä, johtuu eri laskentatavoista. Mutkat suoraksi sanottuna: Tilastokeskus käyttää kyselytutkimusta, TEM taas laskee kaikki TE-toimistoon ilmoittautuneet – mukaan lukien lomautetut ja palveluissa olevat.

Jos uskominen on Valtioneuvostoa, niin tammikuussa oli avoinna noin 95 600 työpaikkaa. Se tarkoittaisi äkkiä laskettuna, että jokaista avointa paikkaa kohden oli yli kolme työnhakijaa. Suhdeluku ei tosin vastaa todellisuutta, sillä jokaista työtöntä ei voi sijoittaa mihin tahansa maassa vapaana olevaan työpaikkaan.

2. Kaikki työttömät eivät näy työttömyystilastoissa

Moni kuvittelee, että työttömyys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei ole töissä. Mutta virallisissa tilastoissa työttömäksi lasketaan vain ne, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi ja ovat heti valmiita ottamaan työn vastaan.

Jos teet silloin tällöin keikkaa, opiskelet, olet kuntoutuksessa, suoritat ase- tai siviilipalvelusta tai olet pudonnut järjestelmän ulkopuolelle, koska työnhaun velvoitteet ja ilmoittautumiset ovat jääneet tekemättä esimerkiksi uupumuksen tai turhautumisen vuoksi, et näy välttämättä työttömyystilastoissa. Olet siis olemassa – mutta et aina näy työttömyystilastoissa. Se on iso ongelma, varsinkin jos päätöksiä tehdään juuri näiden lukujen perusteella.

3. Näyttää paremmalta kuin on – kiitos työttömien aktivoinnin

Aktivointitoimet saattavat vaikuttaa siltä, että työttömyysluvut Suomessa 2025 paranevat, vaikka mikään ei ole muuttunut yksilötasolla.Jos olet vaikkapa työpajassa tai koulutuksessa, et ole enää työtön virallisesti. Vaikka et ole saanut oikeaa työpaikkaa, tiput tilastoista pois.

Aktivointitoimet saattavat vaikuttaa siltä, että työttömyysluvut Suomessa 2025 paranevat, vaikka mikään ei ole muuttunut yksilötasolla. Siksi ne häivyttävät tilastoista todellista työttömyyttä. Työllisyysluvut näyttävät siis paremmilta kuin todellisuus, vaikka mitään pysyvää ei olisi tapahtunut.

4. Kohtaanto-ongelma näkyy, mutta ei ratkea tilastoilla

Yksi suurimmista työelämän ristiriidoista on tämä: työttömyys kasvaa, mutta monilla aloilla on silti vaikeuksia löytää työntekijöitä.

Miten se on mahdollista?

Työn ja työntekijän väliin jää useita esteitä. Työ voi olla väärässä paikassa, väärään aikaan tai väärillä ehdoilla – tai vaatia osaamista, jota työnhakijoilla ei juuri nyt ole. Tätä kutsutaan virallisemmin kohtaanto-ongelmaksi – mutta ihan arkisesti voisi sanoa, että hommat ei vain osu yksiin.

5. Työttömyysluvut voivat lisätä ennakkoluuloja – mutta eivät aina selitä todellisuutta

Tilastot ovat hyödyllisiä, mutta ne voivat myös ruokkia vääriä käsityksiä. On helppo ajatella, että työttömyys on oma valinta, laiskuutta tai huonoa asennetta. Että “työtä on, jos viitsii hakea” ja tilastot korjaantuisivat nopeasti, kun ihmiset vaan menisivät töihin.

Mutta luvut eivät kerro, miltä tuntuu hakea satoja työpaikkoja turhaan ja avata kymmenittäin “Kiitos, mutta valintamme ei kohdistunut sinuun” -sähköposteja. Ne eivät näytä sitä hetkeä, kun yt-neuvottelut katkaisevat työuran tai kun pätkätyöt vievät kaiken jaksamisen ilman tietoa siitä, miten leipä hankitaan jatkossa pöytään. Siksi työttömyyslukujen suoraviivaisiin tulkintoihin ja yksinkertaisilta tuntuviin ratkaisuihin on hyvä suhtautua varauksella.

Työtön on aina enemmän kuin pelkkä numero

Työttömyyslukuja ei pidä lukea kuin säätiedotetta tai pörssikurssia. Ne näyttävät suunnan, mutta eivät sitä, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle. Luvut eivät kerro, kenellä on jääkaappi tyhjä, kenellä itsetunto rikki, tai kuka lopetti yrittämisen jo kauan sitten. Jos haluamme ymmärtää työelämän todellisuutta, meidän on katsottava myös sinne, minne työttömyystilastot eivät yllä.

Jan.

Työ ja raha Työ