Työttömyysluvut Suomessa 2025 – Miksi luvut harhauttavat helposti?
Työttömyys on kasvanut Suomessa tuntuvasti, mutta miksi viralliset luvut näyttävät usein paremmilta kuin todellisuus? Tänään pureudun siihen, miten työttömyys Suomessa vuonna 2025 tilastoidaan, kuka jää lukujen ulkopuolelle – ja miksi pelkkiin numeroihin ei kannata luottaa, kun puhutaan ihmisten arjesta ja työelämästä.
Työttömyys ei ole vain käyrä tilastoraportissa tai prosenttiluku uutisotsikossa. Kokemus on usein epävarmuutta, toistuvia hylkäysviestejä, tyhjiä kalentereita ja tuntematonta tulevaisuutta. Jokaisen tilaston takana on ihminen – usein sellaisessa elämäntilanteessa, jota ulkopuolelta ei näe eikä numeroilla voi mitata.
1. Työttömyysluvut eivät täsmää – miksi luvut vaihtelevat vuonna 2025?
Puhutaan ensiksi lyhyesti luvuista: viime vuonna työllisyystilanne heikkeni Suomessa nopeasti. Helmikuussa 2025 Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 263 000–43 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) raportoi vielä synkemmistä luvuista: viime tammikuussa työttömiä työnhakijoita oli 325 800 ja uusia avoimia työpaikkoja vain 54 000. Ero, 62 800 henkilöä, johtuu eri laskentatavoista. Mutkat suoraksi sanottuna: Tilastokeskus käyttää kyselytutkimusta, TEM taas laskee kaikki TE-toimistoon ilmoittautuneet – mukaan lukien lomautetut ja palveluissa olevat.
Jos uskominen on Valtioneuvostoa, niin tammikuussa oli avoinna noin 95 600 työpaikkaa. Se tarkoittaisi äkkiä laskettuna, että jokaista avointa paikkaa kohden oli yli kolme työnhakijaa. Suhdeluku ei tosin vastaa todellisuutta, sillä jokaista työtöntä ei voi sijoittaa mihin tahansa maassa vapaana olevaan työpaikkaan.
2. Kaikki työttömät eivät näy työttömyystilastoissa
Moni kuvittelee, että työttömyys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei ole töissä. Mutta virallisissa tilastoissa työttömäksi lasketaan vain ne, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi ja ovat heti valmiita ottamaan työn vastaan.
Jos teet silloin tällöin keikkaa, opiskelet, olet kuntoutuksessa, suoritat ase- tai siviilipalvelusta tai olet pudonnut järjestelmän ulkopuolelle, koska työnhaun velvoitteet ja ilmoittautumiset ovat jääneet tekemättä esimerkiksi uupumuksen tai turhautumisen vuoksi, et näy välttämättä työttömyystilastoissa. Olet siis olemassa – mutta et aina näy työttömyystilastoissa. Se on iso ongelma, varsinkin jos päätöksiä tehdään juuri näiden lukujen perusteella.
3. Näyttää paremmalta kuin on – kiitos työttömien aktivoinnin
Aktivointitoimet saattavat vaikuttaa siltä, että työttömyysluvut Suomessa 2025 paranevat, vaikka mikään ei ole muuttunut yksilötasolla.Jos olet vaikkapa työpajassa tai koulutuksessa, et ole enää työtön virallisesti. Vaikka et ole saanut oikeaa työpaikkaa, tiput tilastoista pois.
Aktivointitoimet saattavat vaikuttaa siltä, että työttömyysluvut Suomessa 2025 paranevat, vaikka mikään ei ole muuttunut yksilötasolla. Siksi ne häivyttävät tilastoista todellista työttömyyttä. Työllisyysluvut näyttävät siis paremmilta kuin todellisuus, vaikka mitään pysyvää ei olisi tapahtunut.
4. Kohtaanto-ongelma näkyy, mutta ei ratkea tilastoilla
Yksi suurimmista työelämän ristiriidoista on tämä: työttömyys kasvaa, mutta monilla aloilla on silti vaikeuksia löytää työntekijöitä.
Miten se on mahdollista?
Työn ja työntekijän väliin jää useita esteitä. Työ voi olla väärässä paikassa, väärään aikaan tai väärillä ehdoilla – tai vaatia osaamista, jota työnhakijoilla ei juuri nyt ole. Tätä kutsutaan virallisemmin kohtaanto-ongelmaksi – mutta ihan arkisesti voisi sanoa, että hommat ei vain osu yksiin.
5. Työttömyysluvut voivat lisätä ennakkoluuloja – mutta eivät aina selitä todellisuutta
Tilastot ovat hyödyllisiä, mutta ne voivat myös ruokkia vääriä käsityksiä. On helppo ajatella, että työttömyys on oma valinta, laiskuutta tai huonoa asennetta. Että “työtä on, jos viitsii hakea” ja tilastot korjaantuisivat nopeasti, kun ihmiset vaan menisivät töihin.
Mutta luvut eivät kerro, miltä tuntuu hakea satoja työpaikkoja turhaan ja avata kymmenittäin “Kiitos, mutta valintamme ei kohdistunut sinuun” -sähköposteja. Ne eivät näytä sitä hetkeä, kun yt-neuvottelut katkaisevat työuran tai kun pätkätyöt vievät kaiken jaksamisen ilman tietoa siitä, miten leipä hankitaan jatkossa pöytään. Siksi työttömyyslukujen suoraviivaisiin tulkintoihin ja yksinkertaisilta tuntuviin ratkaisuihin on hyvä suhtautua varauksella.
Työtön on aina enemmän kuin pelkkä numero
Työttömyyslukuja ei pidä lukea kuin säätiedotetta tai pörssikurssia. Ne näyttävät suunnan, mutta eivät sitä, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle. Luvut eivät kerro, kenellä on jääkaappi tyhjä, kenellä itsetunto rikki, tai kuka lopetti yrittämisen jo kauan sitten. Jos haluamme ymmärtää työelämän todellisuutta, meidän on katsottava myös sinne, minne työttömyystilastot eivät yllä.
Jan.