Jos tätä ikinä yksikään miespuolinen henkilö päätyy lukemaan, painakoon tämän mieleensä: NAINEN ON AINA OIKEASSA.  Intuitioihin pitää luottaa. Jos asiat tuntuvat oudoilta, kummilta, epäilyttäviltä ja epänormaaleilta, se johtunee siitä että ne ovat niitä. ”Se tunne vatsanpohjassa” on oikeassa. Kohta rysähtää… Rysähti nopeammin kuin osasin arvella, mutta pelkäsin kuitenkin. Eilen illalla kysyin tältä jo muutaman päivän […]

”Ihmiset kuin mantraa sitä jakelee. Entä jos sen voima niin vain vähenee…” Mulla on kamalasti opittavaa. Päätin että teen osani, yritän muuttua. Yritän antaa itselleni enemmän armoa, miehelleni enemmän omaa aikaa, lopettaa asioiden jatkuvan vatvomisen ja vatuloinnin. Rentoudun! – No, ottaen huomioon, että selkä on jumissa ja aamupalaksi otin lihasrelaksantin niin… Sanotaanko että slowly getting there! […]

Kipu kuolee huutamalla alastomana lattialla… Saatan kohta ehkä kokeilla. *huoh* Elämme parisuhteessa, jossa hyvä hetki kestää keskimäärin viikon. Siihen viikkoon sisältyy ehkä kaksi tai kolme iltaa, että näemme toisemme kotona. Keskustelemme arkisista asioista, mietimme mitä tänään syötäisiin, milloin mennään kauppaan, millä tilillä on riittävästi rahaa siihen tai mihin tahansa muuhun tekemiseen. Ja… Sitten tapahtuu jotain. […]

No niinpä niin.  Mies tuli kotiin.  Nyt on elämä herkkua ja persikkaa, pehmeetä ja makeaa. Onon.  *huoh* Sain sinä aamuna jo ennen seitsemää viestin että saako kotiin vielä tulla. Ihan niistä lähtökohdista jos katsoo, että minähän en olisi laskenut edes lähtemään niin… ”TOTTAKAI!”. Ja sydämiä. (Kehittäjälle kiitos Whatsapista, niistä sydämistä nimittäin.) No mutta halusinhan minä […]

Niin kävi, että mieheni lähti eilen. Niin ihan oikeasti, perkele, kävi. Pakkasi kassinsa, halasi lapsen ja minut, suuteli lähtiäisiksi, irrotti otteen minusta vasta kun voimattomana pudotin käsivarret ympäriltään sivuilleni roikkumaan. Lupasi tulla maanantaina kotiin. Lapsi huikkasi isälleen vielä sohvan nurkasta että ”isi yritä taistella sun sydämen puolesta, älä laske äitiä pois sun sydämestä”.  Nojasin tiskialtaaseen ja itkin. Voimattomana, […]

Tämä on toinen startti bloggaamiseen. Lähinnä, mitä tarvitsen, on kanava jonne kirjoittaa ajatukseni auki. Aloitin viikko – helposti siitä saattaakin olla jo kaksikin – sitten purkamalla ahdistusta omasta pahasta olostani, mutta jostain syystä koin toisen postaukseni jälkeen tarpeelliseksi poistaa koko blogin. Ehkä asioiden julki tuominen siinä kohtaa vain lisäsi ahdistustani.  Totesimme mieheni kanssa jouluna 2014 […]