Kansainväliset suurmarkkinat
Täällä blogissa julkaisemani laadukkaat kuvat saavat jatkoa! Oikeasti oon aina vähän nolona joka paikassa kännykkäni kanssa, kun en millään kehtaisi ottaa kuvia, ja yritän vaan päästä pahasta mahdollisimman vähällä – ja samalla siis vähillä laukauksilla.
En vieläkään ole päässyt seikkailemaan juurikaan keskustan ulkopuolelle, mutta ehkä se ei haittaa, kun keskikaupungilla sattuu ja tapahtuu kaiken aikaa. Tänään alkoi Kansainväliset suurmarkkinat. Aamulla ajoin polkupyörällä torin poikki ja mietin, millä tavalla nämä tulisivat eroamaan aiemmin tutuksi tulleilta Ranskalaisesta tai Eurooppalaisesta ruokatorista. Kotimatkalla pyörää taluttaessani torin poikki onnistuin keksimään muutaman eroavaisuuden. Tällä kertaa mukana on aika paljon myös suomalaisia kojuja ja alkuperämaiden kirjo on laajempi kuin eurooppalaisessa olen tottunut näkemään. Tällä kertaa mukana on myös paljon muitakin tuotteita kuin pelkkää ruokaa. Ja tällä kertaa mukana on myös paljon suomalaisia kojujakin.
Ilma ei ollut kauniin kesäinen, mutta eipä silti myöskään satanut. Ihmisiä oli kello kuuden jälkeen jonkin verran liikkeellä – ihan sain polkupyörää taluttaessa varoa ja väistellä kunnolla. Markkinat viipyvät Tampereella viikonloppuun saakka ja ovat ilmeisesti auki joka päivä iltakahdeksaan asti. Mukana on kaikkea ihanaa herkkua, joita monia saa maistaa. On hollantilaisia juustoja ja stroopwafeleita, vastapaistettuja saksalaisia pretzeleitä, brittihilloja, -chutneyita ja monenmaalaisia makkaroita, nougaata ja muita nameja. Olipa mukana myös vanha tuttu ranskalainen patonkikoju, johon ei tällä kertaa ainakaan ollut yhtään jonoa. Ruokien lisäksi monissa kojuissa myytiin myös erilaisia esineitä, koruja ja jossain jopa vaatteitakin. Mukana on myös jotain, minkä ideaa en ehkä ihan keksinyt. Esimerkiksi brittikojulla myytiin mm. hienoja hintavia teemukeja, -kuppeja ja -tarvikkeita, mutta kuitenkin kojun vieressä maassa oli laatikoittain reissussa likaantuneita ihan tavallisenoloisia mukeja 5 eur/ kpl. Miksi? Nykymaailmassa? Samanlaisia mukejahan myydään marketeissa parilla eurolla…
Joka tapauksessa sain ainakin itse vain pintaraapaisun tänään ja aion huomenna suunnata torille jälleen töiden jälkeen. Tänään olen kuitenkin tyytyväinen saaliiseen, sillä vihdoin sain ostettua sen jo kesäkuun kuukausimarkkinoilta kaipaamani viipurinrinkelin. Pieni yhden syötävä rinkeli euron/ kpl ja tuoretta oli. Nams! ♥
