YHÄ USEAMPI VAATE KULJETETAAN RIIPPUVANA

• Vaatteiden riippukuljetukset ovat viime aikoina voimakkaasti yleistyneet, niin viennissä kuin myös kotimaan kuljetuksissa. Riippuvana vaatteet saadaan rypistymättöminä kaupan rekkiin.

• Riippukuljetukset on erikoiskuljetusmuoto, johon tarvitaan sopiva kalusto sekä tähän erikoistunut edustajaverkko ulkomailla. Kuljetuksia tarjoavat Huolintakeskus, Polargarment, Finngarment, Arisaukko Oy ja Matkahuolto. Edellisten lisäksi myös VR kehittelee omaa kuljetusjärjestelmäänsä.

 

Riippukuljetuksia kotona ja ulkomailla

Vaatteiden riippukuljetukset ovat viime vuosina voimakkaasti yleistyneet. Vaatteita viedään ja tuodaan riippuvina sekä kuljetetaan kotimaassa vaatetustehtailta vähittäiskauppoihin ympäri maata. Vienti ulkomaille on nykyisin yli 15 miljoonaa vaatetta vuodessa. Kotimaassa vaatteita kuljetetaan riippuvina useita miljoonia kappaleita. Arvioiden mukaan jo pääosa suomalaisista vaatteista viedään riippuvina. Siirtymä perinteisestä laatikkopakkauksesta riippulähetyksiin on ollut voimakas. Vientiä on lähes kaikkiin Euroopan maihin, erityisesti suomalaisten tärkeimmille markkina-alueille Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Myös Neuvostoliittoon viedään vaatteita riippuvina.

 

Rypistymättöminä perille

Vaatteiden riippukuljetukset ovat yleistyneet, koska ne halutaan siisteinä ja rypistymättöminä perille. Kuljetusten ajaksi ne suojataan muovikalvolla. Riippukuljetus on erikoiskuljetusmuoto, johon tarvitaan sopiva kalusto ja tähän erikoistunut edustajaverkko ulkomailla. Kuljetukset sisältävät yleensä kuljetuksen ja jakelun kohdemaassa. Ei ole mikään ongelma viedä vaatteet johonkin maahan, paljon vaikeampaa on järjestää nopea jakelu tietyn alueen vähittäiskauppoihin. Se vaatii osaavan jakeluverkoston.

Tuonti kasvussa

Vaatteiden tuonti riippuvana on viime aikoina kasvanut vientiä nopeammin. Vaatteita tuodaan mm. Ruotsista, Tanskasta, Länsi-Saksasta, Hollannista, Portugalista, Ranskasta, Italiasta, Tšekkoslovakiasta ja Puolasta. Tuonti pyritään järjestämään vientiriippukuormien paluukuormiksi. Paluukuormiksi voidaan ottaa myös kankaita ja huonekaluja. Vaatteiden tuontia on myös Kaukoidästä, jolloin ne voivat tulla sieltä riippukonteissa. Kotimassa vaatteita kuljetetaan nykyisin useille kymmenille paikkakunnille, lähinnä suuriin asutuskeskuksiin. Pienille paikkakunnille jakelureitit eivät yleensä ulotu, koska kuljetukset eivät ole silloin taloudellisesti kannattavia. Maamme vaatekauppa on yleensä keskittynyt suurempiin asutuskeskuksiin ja usein vielä saman kadun varteen, jolloin kuljetusten järjestäminen on helppoa.

Ensin keskusterminaaliin

Vaatteet kerätään ensin keskusterminaaliin, joka sijaitsee pääosalla kuljetusliikkeitä Lahdessa, Polargarmentin terminaali on tosin Turussa. Siellä eri tehtaiden samaan suuntaan menevät lähetykset kootaan yhteen autoon ja jaetaan tietyn aikataulun mukaisesti. Kuljetusliikkeet takaavat vähintään yhden jakelukerran viikossa. Etelä-Suomen suuriin asutuskeskuksiin jakelu on lähes päivittäin. Paluukuormiksi kerätään kauppoihin jaettavia riippukuljetuseriä eri vaatetustehtailta.

 

Suurimmat kuljettajat

Riippukuljetuspalveluja tarjoavat nykyisin suuremmassa mittakaavassa Huolintakeskuksen Finnish Garment Service, Polar-expressin Polargarment, Finnfrigon Finngarment ja Oy Arisaukko Ab. Tämän lisäksi kuljetuksia suorittaa joukko yksityisiä liikennöitsijöitä ja vaatetustehtaiden omia autoja. Matkahuolto on kehitellyt oman riippukuljetussysteeminsä ja Valtionrautatietkiron kehittelemässä omaa järjestelmäänsä.
SUOMALAISET OSAAVAT PAKATA
Suomalaiset osaavat pakata tuotteensa hyvin. Samaa ei aina voi sanoa ulkomaisista kangastoimittajista, jotka usein pakkaavat kangaspakat ohueen muoviin. Kuljetuksiin liittyvät asiat jäävät tehtaissa usein aivan liian vähälle huomiolle, vaikka niiden parempi hoitaminen parantaisi yrityksen toimintaa ja alentaisi kustannuksia.

Liian vähän huomiota

Vaatteiden valmistaminen on nykyisin varsin kansainvälistä toimintaa. Niitä tehdään hyvinkin kaukana varsinaisesta markkina-alueesta. Suomalaisetkin pyrkivät myymään yhä suuremman osan tuotannostaan ulkomaille. Pakkaaminen, kuljetukset ovat silloin entistä tärkeämpiä toimintoja. Suomalaisten ongelmana ei ole kuljetusmatkojen pituus, vaan tarve saada vaatteet vähittäiskauppaan nopeasti ja rypistymättöminä.
Valmistukseen käytettävät kankaat tulevat usein myös ulkomailta pääosin Etelä- ja Keski-Euroopasta, – maista, joissa kuljetusmoraali on huono ja toimitukset usein myöhässä. Kun vaatetustehtaissa tänään kaikki voimavarat on käytettävä tuotekehitykseen, myynnin ja tuotantotoiminnan hallintaan jäävät kuljetuksiin liittyvät asiat aivan liian vähälle huomiolle, vaikka niiden parempi hoito auttaisi yrityksen toimintaa ja alentaisi kustannuksia.

Tuontikuljetukset

Kankaiden tuontikuljetukset aiheuttavat usein ongelmia, koska erityisesti Etelä-Euroopassa kuljetusmoraali on kehno. Tavarat menevät helposti sekaisin ja selvittely voi viedä aikaa viikkojakin, koska pakkausten päällysmerkintä ja tietoa esim. tavaran vastaanottajasta ei aina ole. Esim. kangaspakkoja pakataan ohueen muoviin, vaikka tiedetään, että tällainen pakkaus ei kestä ehjänä vastaanottajalle saakka. Silloin on ainakin päällimmäinen kerros kangasta pilalla. Ohut muovi on kerta kaikkiaan riittämätön kangaspakan pakkausmateriaali. Parempaa pakkaamista tulisi jokaisen ostajan vaatia.

Kangastehtaiden tulisi myös paremmin ja aikaisemmin informoida kuljetusliikkeitä kankaiden kuljetusaikatauluista. Silloin kangaserälle voidaan varata tila ensimmäisestä mahdollisesta kuljetuksesta. Kuljetusliike ja huolitsija joutuvat tahtomattaan ikävään välikäteen, kun kangas ei tule tehtaan lupaamassa aikataulussa Suomeen. Tilanpuute kuljetusautossa on huono selitys, kun kangaserä on muutenkin myöhässä. Valitettavasti kangastehtaan ja agentit hämäävät ostajia liian usein. Kun kangaserä on lähtenyt tehtaalta se ei tarkoita sitä, että kangas on matkalla Suomeen. Tehtaalta kangaserä viedään kuljetusliikkeen terminaaliin odottamaan Suomeen lähtevää autoa. Aikaa voi kulua useitakin päiviä Jokaisen ostajan tulisi vaatia myyjältä täsmällisempää tietoa, silloin monilta ongelmilta vältyttäisiin. Kun sitten kangaserä on suomalaisen huolintaliikkeen paikallisen edustajan hallussa, voi huolitsijakin auttaa ostajaa toimitusaikavalvonnassa. Vientikuljetukset Suomessa kuljetusmoraali on korkealla ja suomalaiset ovat aivan liian sinisilmäisiä. Vientipakkausten päältä ei saisi näkyä mitä tavaraa pakkaus sisältää. Lähettäjän nimikin voi olla liikaa. Tuotemerkki tai tunnetun lähettäjän nimi 1. on kuin kehotus varkaille: ota tästä! Tästä syystä ulkomaille meneviin kuljetuslaatikoihin on turha painattaa mainostekstejä, niiden mainosarvo on mitätön.

Vastuukysymykset välivarastointivaiheessa esim. ulkomaisessa terminaalissa, jossa tavaraa saattaa hävitä ovat vaikeita. Siksi varastamista kannattaa vaikeuttaa mahdollisimman paljon. Kuljetussysteemit ovat viime vuosina kehittyneet, tavarat kulkevat yksiköissä ja pakkaukset ovat parantuneet, mutta häviämisriski lastauksen ja purkauksen aikana on säilynyt.

Suomalaiset pakkaavat tuotteensa hyvin, ja pakkausten päällysmerkinnät ovat kunnossa. Tuonnissa sen sijaan on paljon parantamisen varaa.
Vakuutuksia eivät suomalaisetkaan osaa hoitaa. CIF-ehto ilman vakuutusta on vieläkin turhan yleinen! Tietysti on aina yrityksiä, jotka laskevat, että mahdolliset vahingot ovat kustannuksiltaan pienempiä kuin vakuutusmaksut. Suosittelen kuitenkin kuljetusvakuutusten ottamista, kun tiedän mitkä vaarat tavaroita vientikuljetusten aikana vaanivat.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *