Hiukset ovat minulle ikuinen ongelmien pesäke. Omani ovat luonnossa maantien harmaat (tosin tätä värielämystä ei ole todistettu varmaan lähemmäs kymmeneen vuoteen) ja melko taipuisat. ”Melko” sanalla tarkoitan sitä, että osa päästäni voi olla luonnostaan korkkiruuvikiharalla, kun toinen osa on täysin suorana. Eli ihan mahtavaa.

Olen elämäni varrella jo ehtinyt kokeilemaan useita eri värejä – niin punaista, lilaa, mustaa, brunettea, blondia kuin jopa sinistä – ja monen monta erilaista mallia, alkaen pitkästä suorasta päättyen lyhen lyheen ”pixie” tyyliin. Mikään näistä ei kuitenkaan ole tuntunut juuri siltä oikealta.

Nyt olen taas marssimassa kohti kampaajan penkkiä. Olen lähes 100% varma, että nyt haluan hyvin vinoon leikatun polkan. Taidetaan sitä jopa kutsua Victoria Beckham-polkaksi eli sellainen, joka on melko lyhyt takaa niskasta ja pitenee eteenpäin tultaessa. Huomatkaa tuo ”lähes” sana 😉

Polkka ainakin on helppohoitoinen, kun ei juuri tarvitse mitään aineita sinne lykätä. Huoh, suuret ovat ongelmat…