Tänään en hypähdellytkään kouluun ihan niin täysissä voimissa, kuin olisin halunnut. Neljän tunnin jälkeen olo oli sen verran samea, että lähdin kotiin suorittamaan välikuoleman. Nyt menee taas ihan hyvin. Neljä purkkia viinimarjoja siis todella tepsii johonkin.

Ennen kotiinmenoa oli kuitenkin pakko käydä Sokoksen kautta – koska tietenkin hajotin viimeisen puuterini koulun lattialle, onko tänään joku uusintamaanantai? – ja mitä mitä näinkään! PAKETOINTIPISTE kolmoskerroksessa! En voinut hillitä itseäni, oli pakko mennä toljottamaan.

Ja minä lorvailin siellä bokserirekkien välissä hiplaten ties mitä munasukkia jo vähän epäilyttävän kauan ja kävelin monta ahdistavan hidasta kierrosta sen pöydän ohi. Oli näin lähellä, etten mennyt silmät innosta/maanisuudesta kiiluen kysymään niiltä tytöiltä, että ”Saanko mä katsoa kun sä paketoit?”. Tuskin he olisivat siitä pahastuneet. Koko kysymyksestä tuli vain minulle sellainen creepy setä-vähän-katselee-kun-on-neitosilla-niin-näpsäkät-pikku-sormet -olo.

Onneksi olemme hankkineet jo oman lähipiirimme joululahjoja jo hyvissä ajoin, joten voin purkaa hillitöntä paketointihimoani niihin.

Ja koska muiden ottamia, paljon hienompia kuvia ei saa oikeastaan ilman lupaa käyttää, laitan teille linkin omalle Pinterest-sivulleni. Siellä on paljon jouluinspiraatiota ja esimerkiksi juuri niitä suloisia paketteja. En ole paljon tuota sivustoa käyttänyt, mutta tähän loppumattomaan jouluhöpöön se on tuonut suurta iloa ja lohtua.

Kuola valuen, paperit rapisten. Varsin miellyttävää keskiviikkoa teillekin!

– Jenni H.