Täti menee torille
Yksi tämän kesän lempipaikoistani on tullut tori (Maybachufer) Landwehrkanaalin rannassa, Neuköllnin ja Kreuzbergin rajalla. Vietän paljon aikaa päivästä rauhallisessa ympäristössä tietokoneen äärellä ja välillä on kivaa astua hetkeksi lähellä olevalle torille, ihmisjoukon keskelle vietäväksi. Tungosta riittää koko päivän, varsinkin nyt, kun tarjonta on parhaimmillaan. Siispä kiire kannattaa jättää sovinnolla kotiin. Berliinissä on useampiakin tunnettuja toreja (Wochenmarkt), jotka ovat kaikki vähän erillaisia tarjonnaltaan ja tunnelmaltaan. Maybachuferin torilla käyn mielelläni sen rentouden vuoksi. Se tuntuu vähän pienennetyltä Berliiniltä, siinä keskittyy monta asiaa, mistä pidän täällä erityisesti. Siellä yhdistyvät eri kulttuurit, turistit, hipsterit ja hipit lapsista vanhuksiin eläväiseen tunnelmaan, mihin on hauska sekoittua mukaan. Tunnelma on kaupunginosien historian mukaan itämainen, vaikkakin kaikenlaista muutakin on tarjolla, afrikkalaista ruokaa, itsetehtyjä koruja, kankaita, lähi- ja luomuruokaa ja varsinkin kaikenlaista naposteltavaa, jos sattuu tulemaan nälkä. Ja tulee siis aina, koska ruuan tuoksu kulkee mukana nenässä kojusta toiseen. Ja koska olen myönnettävästi täysin koukussa brammibal’s donitseihin, en voi kävellä ohi torin laidalla olevasta kahvilasta ilman klassisia torikahveja. Joskus otan ne mukaan ja istuskelen vielä hetken kanaalin rannalla auringossa.
Tori on avoinna ympäri vuoden tiistaisin ja perjantaisin 11-18.30, »kangasmarkkinat« lauantaisin 11-17, (Maybachufer)
