Täytyy myöntää että — ja muuta ihmisyyttä.
Täytyy myöntää että
Koen päivittäin vaihtelevan määrän tunteita, jotka menevät epätoivosta suunnattomaan iloon ja intohimoon elämää kohtaan
Olen välillä järjettömän itsevarma
Olen välillä järjettömän epävarma
Ajatuksiini saattaa jäädä pyörimään pakkomielteinen ajatus totuutena
Pelkään välillä, että joku menneisyyden tunne tai kokemus tapahtuu uudestaan
Haluan kontrolloida tunteitani
Ajattelin ennen, että kaikki pitää aina kääntää positiiviseksi ja kaikesta pitää löytää jotain elämää suurempaa
Ajattelen välillä, etten voi olla mistään kiitollinen
Ajattelen välillä, etten voi olla mistään kiitollinen, jolloin pidän itseäni ylimielisenä ja koen itseni ahdistuneeksi.
Taistelen välillä ajatuksen kanssa, haluanko tehdä jotain asiaa oikeasti vai luulenko vain haluavani tehdä sitä.
Olen siis varmaan ihminen?
Hyvä ihminen, olet ihminen. Tunnet päivittäin vaihtelevan määrän ajatuksia ja tunteita, mutta se on täysin ok, niin me kaikki koemme.
Mitä pitää tehdä, kun ahdistavat tunteet ottavat vallan?
Ei ainakaan yrittää väkisin ajatella positiivisesti. Ahdistaviin ajatuksiin voi alkaa suhtautumaan uteliaisuudella, ei epätoivolla. Ahdistavaan ajatukseen voi olla kaksi syytä, joko ahdistus on hyvä merkki tehdä asialle oikeasti jotain tai sitten on käsiteltävä uskomus ahdistavan ajatuksen ympäriltä. Esimerkiksi koet ahdistusta joka päivä siitä, ettet tee tarpeeksi töitä. Ahdistaako ajatus siksi, että pohjimmiltasi haluaisit tehdä enemmän töitä, teet niitä ihan liian vähän ja asialle vain oikeasti pitää tarttua. Vai ahdistaako ajatuksen ympärillä enemmänkin uskomus siitä, että olet arvokas vain jos teet paljon töitä, mikään ei ole koskaan tarpeeksi, maailmassa pärjää vain jos tekee ympäri kellon töitä, sidot identiteettisi ja itsesi arvostuksen työn määrään jne. Ensimmäisen kohdalla auttavat teot, jälkimmäisessä etsiä uskomus työntekoon liittyen. Vielähän tämä maailma pyörii sen ympärillä, että vain kova työ palkitaan jne.
Jos en ajattele positiivisesti, vedänkö puoleeni ”pahoja” asioita?
Ihana ajatus, ja et. Vihaan ”good vibes only” -woo woo ajattelutavan työntämistä päähämme. Ajattelemme päivittäin tuhansia ajatuksia, et taida olla niin voimakas ”luoja”, jotta pystyisit ajatuksillasi luomaan yhtään mitään. Mielemme kyllä yhdistelee tehokkaasti syyt ja seuraukset, koska se on mielemme tehtävä ja mieli etsii myös toistuvuutta (näin ollen jostain asioista tulee meille totuuksia). Tietysti fokuksen keskittäminen hieman maallisempaan ja realistisempaan positiiviseen ajatukseen, kuten ”Olen selvinnyt tästä ennenkin”, on hyvä tapa selvitä eteenpäin.
Muita oikeasti helpottavia ajatuksia ovat esim.
- Ihmiset ovat olleet tässä tilanteessa ennenkin
- Kaikkeen on ratkaisu
- Mikään tilanne ei kestä ikuisuutta, kaikki muuttuu koko ajan
- Itsellä on oikeasti päätösvalta siihen, miten suhtautuu asioihin
- Tää on vain osa prosessia, huomaan joskus myöhemmin, miksi tämä piti kokea
- Olen selvinnyt tästä ennenkin
- Selviän tästä vahvempana
- Voimme aina muuttaa suuntaa
- Kysy itseltäsi ”onko tämä totuus?”
- Elämä voi muuttua mihin suuntaan tahansa joka päivä, et voi kontrolloida kaikkea!