Pääsiäisenä pyöräilin 100 kilometriä

Olin viime viikonlopun Turussa,

päätettiin ettei tehdä mitään erityistä. Paitsi poljetaan pyörällä.

Aluksi meillä ei ollut mitään tavoitetta paitsi hyödyntää hyvä sää ja retkeillä. Ja ottaa turistikuvia Turusta, koska oon (vielä) hieman turisti siellä. Mutta kun lauantaina laskin, että meillä oli 60 kilometriä takana niin päätin, että 100 kilometriä on saatava eetteriin, joten polkastiin siinä vielä sunnuntain kunniaksi Naantaliin. Enpäs oo ikinä Naantalissakan käynyt, joten uusi kokemus tämä suomenaurinkoisinkaupunki.

Päätin läpällä ikuistaa kaikki turreilut, joten pakotin A:n poseeraamaan turistikohteiden eessä ja saatiin siitäkin lisää hauskaa tekemistä. Lauantaina polkastiin muun muassa Ruissaloon ja otettiin eväät mukaan. Eväät on kyl viis kaut viis auringonpaisteessa. Sen jälkeen lähettiin syömään pullaa A:n kavereille, jotka sit innostu lähtee vielä polkee meiän kanssa lisää! Oli super hauskaa, kun he olivat paikallisia Turkulaisia ja innostuivat onneksi kiertää läpäl turremestoi ja pakotin myös heidät poseeraamaan porukalla kohteiden eessä. Kyl tuli kirkkojen edustat yms. tutuksi täl reissul. Huhhuuuh. Lopuksi päädyttiin juomaan kaljat puistoon.

Oonko koskaan sanonut, että rakastan polkemista!  Ja auringonpaistetta! Ja ihmisiä! Onneksi tulee kesä ja kalliot ja pyöräreissut ja loma ja kaikki.

Mun mielestä on myös hauskaa, että oon muutama postaus sitten avautunut siitä, että on kaipaus sellaseen syvään yhteyteen jonkun kanssa ja siitä ei mennyt pitkääkään, kun vahingossa kohtasin oman tyyppisen henkilön, joka intoutuu mun kanssa tekee hauskoja seikkailuita.

Mut okke mooo!

Hauskaa pitää olla!

Ja nyt lähen kavereiden kanssa joukkuelenkille, kunhan Nordean asiakaspalvelu ensin yhdistäis mut keskustelemaan kanssaan. Via Doloroossaaa tämäkin odottelu, kute ruissaloon polkemine.