Kysymyksiä, jotka selkeyttävät

Tähän väliin kuvittele TV-mainos:

ETKÖ TIEDÄ MITÄ TEET?

VAIVAAKO SAMAT ASIAT PÄIVÄSTÄ TOISEEN?

ETKÖ USKALLA TEHDÄ RATKAISUA?

EI HÄTÄÄ! Apu on lähellä.

Aivot menee välillä jumiin pelosta. Silloin on vaikeaa nähdä selkeästi, mitä oikeasti haluaa ja tulee tehtyä päätöksiä vääristä syistä. Ikään kuin selvitäkseen, muttei elääkseen. Mä itse kutsun tätä ”fear brains” -nimikkeellä. Joskus sellasen tilan pystyy ohittamaan ihan vaan kysymällä itseltään rohkeita kysymyksiä.

Joskus jumitila voi olla tunnetila, joka toistuu tai rohkeus sanoa ei. Joskus kaipaa muutosta elämäntilanteeseen, muttei tiedä mistä aloittaa.

Mitä valitsisit tai tekisit, jos..

Tietäisit olevasi siinä jo hyvä?

Tietäisit, että asiasta tulee menestys?

Muut ihmiset eivät tuomitsisi sinua tästä?

Sulla ois kaikki taloudellinen turva valinnasta huolimatta?

Tai…

Haluatko olla samanlaisessa tilanteessa  vielä ensi vuonna? Mitä pitää tehdä, että tilanne muuttuu?

Jos huomenna tapahtuisi ihme, mikä se olisi ?

Mille uskaltaisit sanoa ei, jos sen jälkeen ei tapahdukaan mitään pahaa?

Mun mielestä erityisen ihanaa on ajatella kysymystä, jos huomenna tapahtuisi ihme, mikä se olisi? Tällaiset haaveilukysymykset on mahtavia hahmottamaan, mitä oikeasti haluaisi, jos ei pelottaisi.

Käytin vastaavia kysymyksiä tehdäkseni päätöksen eräästä työpaikasta, otanko sitä vastaan vai en. Mietin, että jos tietäisin, että kaikki tulee menemään hyvin, vaikka sanon nyt Ei, niin haluaisinko tätä duunia? Vastaus oli aika selkeä. Joskus luottaminen on kai vaikeaa. Ja joskus kai pitäisi tehdä, mikä on ”järkevää”.

Mutta joskus voi kai vaan luottaa.