siskon kanssa käyty keskustelu parisuhteiden konfilktien ratkaisemisesta
Luetaan siskon kanssa samaa kirjaa Mitä ihmettä?. Kirjassa käsitellään aluksi mentalisaatiota, joka tarkoittaa pyrkimystä ymmärtää yhtäaikaisesti itseä ja toista. Eli että toisella on myös oma mieli ja että mieli ohjaa käyttäytymistä. Esimerkiksi parisuhteessa mentalisaatio toimii parhaimmillaan, kun toinen ymmärtää käytöksen taakse: tuntuu hyvältä, kun joku ymmärtää ja hyväksyy sen, mitä koen. Arkisissa tilanteissa mentalisaation kykyä tarvitaan esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jos työkaveri moikkaa aamulla latteasti. Tulkinta tilanteesta saattaa olla ”oon varmaan tehnyt jotain pahaa”, vaikka tulkinta saattaisi olla täysin väärä, ainoastaan sisäistä maailmaa kuvaava. Oikeasti työkaverilla saattaa olla murheita, olo on hajamielinen tai jotain muuta, jolla ei ole mitään tekemistä itsesi kanssa. Tässä tilanteessa joustava mieli on tärkeä, ja se löytää muitakin (positiivisempia) syitä lattealle tervehdykselle.
Minä: Mentalisaatio on hyvä termi aikusten ihmissuhteissa: yks mun naispuolinen kaveri selitti, että niille tuli riitaa puhelimessa poikaystävän kanssa. Tilanne meni siten, että poikaystävä oli alkanut selittää omasta päivästään ja hänen kuulumisiaan. Kaveri sitten tuohtuneena selitti, että hänen poikaystävänsä ei kertaakaan kysynyt mitä hänelle kuuluu, eikä häntä kiinnostanut tuntunut kiinnostavan yhtään. Niin hänpä sit suuttui siitä ja kertoi poikaystävälleen, että ei jaksa enää tälläistä puhelua. Nii tosta tuli mieleen, että EI sä et suutu sille, ettei poikaystävä kysyny, mitä sulle kuuluu. Vaan sun tulkinta tilanteesta oli, että koska hän ei heti kysynyt kuulumisia, että SE tarkottaa ettei kiinnosta. Ja sä suutuit siitä tulkinnasta. Vaikka todellisuus saattoi olla, että poikaystävä oli vaan innoissaan että sai puhua ja tulla kuulluksi, mutta riita tuli, kun kaverin odotuksiin ei vastattu toivotusti.
Sisko: Joo tosta tuli just mieleen, että selkeesti naista ohjasi oma intentio eli oma sisäinen maailma ja hän ei saanut poikaystävältään siihen vastaavuutta, jota hän toivoi. Eli naisen oma mentaalio poikaystävää kohtaan oli siinä vaiheessa todella heikko osaamatta ajatella poikaystävän omaa mielen maailmaa. Naista siis ohjasi oma mielen maailma sekä tunne ja siihen kun ei tullut tarvittavaa tunneperäistä lohtua, se eskaloitui tuollaiseksi. Eli mentalisaatiokyky on heikko, ja se aiheuttaa konflikteja parisuhteessa. Tosi mielenkiintoista!
Minä: Niin onkin! Kiinnostaa tälläset keissit tosi paljon. Ja uskon, et suurin osa konflikteista johtuu just tästä. Niinku ollaan puhuttu aikasemminkin, että kaikki katsoo vaan itsensä kautta kaikkia tilanteita ja sit jos pystyy purkamaan sen koodin parisuhteessa, niin sit se parisuhde alkaa toimimaan hyvin. Ettei anna oman tulkinnan ja sisäsen maailman mennä sen tilanteen väliin periaatteessa, varsinkin jos et oikeasti tiedä, mitä toinen ajattelee.
Sisko: Just näin. Ja vastaavasti jos ajattelee, et jos tää nainen ois menny poikaystävänsä mieleen kiinni eli mentalisoinut häntä, nainen olisi tajunnut, että poikaystäväkin halusi tulla vaan kuulluksi ja nähdyksi ja saada tukea omaan tunteeseensa. Nyt tää kertoo siis enemmän naisen omasta näkökulmasta. Nyt on annettu vaan oman mielen viedä tilannetta liikaa.
Sisko: Ja tällänenki esimerkki sopii hyvin parisuhteeseen sovellettavaksi jos vertaa kasvatukseen. Esimerkiksi lapsella on uhmaikä ja haluaa vaikkapa talvella mennä sandaaleissa pihalle. Kun aikuinen yrittää järkipuheella ohjata tilannetta, siitä syntyy tunnepuuska, lapsi ei ymmärrä ja mikään ei auta. Silloin tärkeintä on, että järkipuhe laitetaan hetkeksi sivuun. Lasta saa ohjata jämäkästi laittamaan talvikengät jalkaan, mutta järkipuhe unohdetaan hetkeksi. Tärkeintä on se, että annetaan emotionaalista tukea ja myötäelät tilannetta, jotta lapsi tulee hyväksytyksi sen tunteensa kanssa. Ja parisuhteessa on sama: kun meillä on joku riita, ei silloin jaksa jos joku tulee järkipuheilemaan, miten kannattaisi toimia. Vaikka se ois järkevää. Ei. Vaan me aikusetkin kaivataan riitatilanteessa tukea siihen meidän tunteeseen, niin se on sama asia kuin toi lapsitilanne. Eli tunteen tukeminen on tärkeempää kuin järki siinä tilanteessa!
