Miksi aloitin kirjoittamaan? Olen ollut koko ikäni atoopikko, ja sairastan siis atooppista ekseemaa. Kuulostaa tylsältä että sairastaa jotain. Ihottuma ei ole mikään pikku juttu vaan se saattaa olla oikeasti elämää isosti rajoittava ja haittaava ongelma. Siksi varmasti moni atoopikko koittaa etsiä vastauksia millä itsensä saisi parannettua. Vuosikausia on tylysti todettu että atooppista ekseemaa ei voida parantaa. Kurtistan kulmia enkä suostu uskoon siihen enää.

Muistelisin että ihan pienenä ihoni oli todella kuiva ja ihottumaa oli taipeissa etenkin, mutta sitten se alkoi leviämään. 10-vuotiaana halkesi kaula,korvat,ylä-ja alaluomet ja ihottumaa oli päästä varpaisiin. Yliopistollisen sairaalan asiakkaaksi pääsin 10-vuotiaana ja siellä tuli tutuksi rasvaamiset,verikokeet, ihonäytteiden otot ja ties minkälaiset testit. Diaknoosina vaikea atooppinen ekseema. Hoitona tuhatmäärin perusrasvaa, kortisonia, allergialääkettä ja joskus antibioottikuuria. Siihen aikaan käskettiin välttää kaikkea jotka vähänkin aiheutti oireita ja sille tielle jäin. Rasvat eivät tuoneet parannusta enkä muista että helpotustakaan. Olin n. 15-vuotias kun lääkäri määräsi uutta takrolimus-voidetta. Nykyään se tunnetaan nimellä Protopic. Protopicin avulla iho vaaleni ja haavat hävisi. Koskaan se ei ole vienyt 100% ihottumaa pois. Sain kuitenkin mahdollisuuden elää vähän normaalimpaa elämää ja olla kuten muutkin teinit. En ole tähän päivään mennessä uskaltanut jättää protopicia kokonaan pois.

Olen kuitenkin jo pitkään vähän huonolla omallatunnolla sitä käyttänyt. Protopicissa sanotaan olevan pieni ihosyövän riski ja lisäksi se on sen verran uusi lääke että pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta. Olen nyt muutaman kuukauden aikana tietoisesti vähentänyt rasvan käyttöä- vaikken aikoihin olekaan sitä enää levittänyt kun tipan sinne-tänne.

Parannuskeinojen etsimiseen olen käyttänyt valehtelematta tuhansia tunteja, puhumattakaan euroista!  Olen aloittanut etsimään tietoa aktiivisesti vuodesta 2010 ja kokeillut tänä aikana erilaisia parannusmenetelmiä. Näistä kerron erikseen lisää.

tämä kuva otettu kun protopic oli vielä kuvioissa

Kaksi viikkoa sitten päätin, että nyt se on loppu. En laita enää lääkerasvoja. Pelottaa, mutta toisaalta olisi pakko miettiä muita keinoja itsensä parantamiseen. Lääkerasvat ihottuman hoidossa on lähes sama kun rakennuksen kosteusvaurio joka maalataan piiloon, eikä selvitetä mistä vaurio johtuu.

Tuntuu etten tällä hetkellä syö juurikaan mitään ja herkistyn kaikelle mitä alan syödä. Viljat olen jättänyt jo vuosia sitten. Noin puoli vuotta sitten jäi maitotuotteet ja kananmuna ja pähkinöihin ja mereneläviin en ole koskenut kun viimeksi ihan naperona. Lisäksi tähän listaan vielä monia muita yksittäisiä allergioita ja yliherkkyyksiä. Nyt olisi aika lähteä selvittään mikä tän kurjuuden oikeasti aiheuttaa!

Kirjoittamalla näistä aiheista saa omaa päätä selvitettyä. Ehkä joku voi myös saada vinkkejä ja toinen jakaa omiaan 🙂 Tällä hetkellä tuntuu hullulta lähteä koittaan pärjään ilman lääkkeitä, mutta toisaalta olisi hullua jos vaan sulkisin silmäni ja kuvittelisin, että pieniä kiviä syömällä ja lääkerasvaa lätkimällä voisin koskaan saada elää vähän huolettomammin.

Kettu kuittaa.

nyt reilu viikon jälkeen kaula kutiaa :/ pikaisesti uusia kujeita käyttöön ennenkä homma levahtaa..

Kaikki tiedot ja vinkit on tervetulleita! Etenkin ne joilla on minkäänlaista herkän ihon ongelmaa, pliis jakakaa tietonne 🙂 Mitä kaikkea olette kokeilleet?