Kun sinkkuunnuin puolitoista vuotta sitten, aloitin puoliksi tahtomattanikin selibaatin. Uppouduin uuden paikkakunnan ja työn tuomiin haasteisiin ja viisveisasin kaikesta, mikä liittyi kiinnostusta herättävään sukupuoleen (omalla kohdallani miehiin). Päätin, että alan katsella miehiä sillä silmällä sitten, kun olen laihduttanut viisi kiloa. 

Lihoin viisi kiloa. 

Tänä kesänä huomasin yhtäkkiä kaipaavani kunnon paukutusta. Mielellään takaapäin. Rohkaistuneena latasin Tinderin ja riemusta kiljaisten swaippasin oikealle ensimmäisen miehen, joka ei esiintynyt omalla nimellään ja halusi vain salaista seuraa! NYT LOPPUU SELIBAATTI! Karjuin ulos auton ikkunasta kun ajelin sata kilometriä sellaisen miehen luokse, jonka etunimen muistin kysyä  vasta seuraavana aamuna.

Mutta kannatti käydä. Ymmärsin, että ainakin varatuille miehille kelpaa tällainen isorunkoisempikin tapaus, joka purkaa heihin kaikki yli vuoden aikana kertyneet seksipatoutumansa. 

Ja nyt kun levikset ovat revenneet ja olen virallisesti BACK TO BUSINESS niin ajattelin myös kirjoittaa auki ajatuksiani ja kokemuksiani kolmikymppisestä sinkkuudesta, jolloin pelkän säätämisen lisäksi tulee tahtomattaankin ajateltua miesten isäpotentiaalia. 

Stay tuned.