Lempeä marraskuu

Syksy ja siitä kirjoittaminen inspiroi nyt hirveän paljon

Synkkyys antaa luvan vajota ajatuksissa jonnekin syvemmälle

Mutta kaikkien epätietoisuuden rippeiden seasta löytyy nyt monia selkeitäkin ajatuksia

Ihminenhän pyrkii sinne, missä on hyvä

Minulle hyvä on lämmin, turvallinen ja tarpeeksi omaa tilaa

Siellä saa näkyä elämä, kaikki tunteet ja siellä saa olla oma itsensä

Välillä se on ihminen, välillä paikka.

 

Ylläni on tietynlainen kuori, sellainen joka näyttää vain tietyt piirteet

On hirveän pelottavaa, että joku joskus uskaltaa kokeilla sen kuoren rikkomista

Että joku esittää kysymyksen siitä miksi ja mistä tämä kuori on tullut

Ja alkaa purkaa sitä, pala palalta

Ja minä alan oppia, että silloin on hyvä tuoda esiin myös ne piilotetut piirteet

Enimmäkseen hyvät, mutta myös ne vaikeammat.

 

Sitten on paikkoja joissa on helppo hengittää

Ottaa omaa aikaa, nukkua pitkään ja leipoa kaurakeksejä aamupalaksi

Lenkkeillä uusissa maisemissa, etsiä tutut tuotteet aivan uudesta kaupasta

Ajaa tavallista pidempi matka töihin tai töistä kotiin

Kuunnella täysillä Ava Maxia ja miettiä miten tähän päädyttiin

Olla kuitenkin onnellinen siitä miten hyvä on olla

Ja tällä kertaa suuremmatkin negatiivisuudet käännettiin vahvuuksiksi

Sen myötä pohja uudelle on vahvempi ja aavistuksen lempeämpi, vaikken uskonut sen enää lempeämmäksi muuttuvan.

Kuten viimeksi sanoin, asioilla on tapana järjestyä.

-Venla

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *