9.11.2017. Always be you
Synnyin tähän maailmaan 6057 päivää sitten. En muista jokaista päivää, en lähelle puoliakaan, mutta muistan monet hetket. Hetkiä on niin hyviä kuin pahojakin, monen vuoden takaisia ja muutaman edellisen viikon sisäisiä. Monta tuntia, varmaan jopa vuorokausia naurua, mutta myös hieman kyyneleitä. Paljon rakkautta, muutamia vaiettuja tunteita. Mieletön määrä ystäviä, mutta silti muutama inhottavakin ihminen. Ihana perhe, joka jopa huonoina päivinä kantaa eteenpäin. Harrastuksia joista osa on pysynyt ja osa loppunut. Työ jota rakastan tehdä ja opiskelut jotka toisinaan voimaannuttavat ja toisinaan saavat vajoamaan sängyn pohjalle. Ja niin paljon lisää asioita.
Kaikkien noiden kokemieni hetkien ansiosta oon nyt juuri tällainen kun oon. Ja kaikkien tulevien kokemusten myötä muutun kokoajan. Ennen olisi ollut helppo vastata kysymykseen ”Millainen olet vuoden päästä”, mutta nyt en osaisi sanoa mitään. Jos matkustan ajassa vuoden taaksepäin, olisin sanonut näkeväni itseni samanlaisessa elämäntilanteessa kuin silloin, ihmissuhteiden en olisi sanonut muuttuvan, enkä olisi oikeastaan uskonut olevani niin paljon itsevarmempi ja sanavalmiimpi. Todellisuudessa kaikki kääntyi aivan päälaelleen. Ihmissuhteet muuttuivat paljon, minä muutuin ja oikeastaan olen iloinen omasta muutoksestani. Vaikka tie ei ollut helpoin, kokemusteni avulla kasvoin kuitenkin paljon enkä vaihtaisi mitään pois vaikka jotkin asiat kaduttavatkin. Mutta nyt minusta puhuminen sikseen hetkeksi.
Tapaan hokea paljon sitä, että eläkää hetkessä. Enkä hoe sitä turhaan, haluaisin ihmisten tietävän miten paljon helpottaa olla ajattelematta kaikkea turhaa vuoden etukäteen ja miettiä pieniä virheitä tai huonoa koenumeroa. Ei se elämä vaan siihen kaadu. Ei nyt tietenkään voi heittää ihan vapaita ohjia ja valittaa myöhemmin että kun reputti kirjoitukset ja menetti työpaikan koska ”luin yhdestä blogista ettei tää oo niin vakavaa”. Sen olisin nimittäin seuraavaksi sanonut ja sanonkin, että kun tää ei ihan oikeesti ole niin vakavaa. Älä turhaan mieti mitä teet jos epäonnistut jossain pienessä asiassa, ei ketään oikeasti kiinnosta, töykeää mutta totta. Osta kaupasta suklaata jos tekee mieli, lähde salille jos tekee mieli, tee asioita joista tuut onnelliseksi. Lopussa et kuitenkaan jaksaisi miettiä kaikkia niitä asioita joita kielsit itseltäs, vaan veikkaan sun mieluummin hymyssä suin muistelevan sitä, miten lähdit reissuihin extempore mukaan vaikka olit suunnitellut lukevasi kolme viikkoa etukäteen erään kappaleen biologian kirjastasi ja miten joskus ostit kahvilassa vaniljalaten sen sijaan että olisit juonut kitkerän makuista vihreää teetä josta et pidä.
Nautin siitä miten näen maailman nykyään aivan eri silmin kuin aikaisemmin, arvostan niin paljon pieniä asioita että näen paljon helpommin asioiden valoisatkin puolet ja ehkä unohdan ne synkät tai en ajattele niitä lainkaan. Okei, ennenkö kukaan ehtii valittaa niin on minullakin huonoja päiviä. Välillä päätän jopa pitää ne sellaisina ja tietoisesti suljen iloisia asioita ulos, aina ei vaan jaksa olla ilonen luokkatoverin niin ihanasta mutta niin ärsyttävästä naurusta tai tuntemattomasta joka pyytää kahville. Annettakoon se anteeksi.
Kuten otsikkokin sanoo, on niin tärkeää olla oma ittensä. Ei sun tai mun tarvi muuttaa itseämme kenenkään takia, ei tarvi väkisin miellyttää. Maailma on niin iso paikka että täältä löytyy kyllä aina joku, jota miellyttää se että sä oot sä. Jos haluat sanoa jotain, sano se. Jos et halua olla jossakin, älä oo siellä. Jos sulla on tunteita, ilmaise ne. Jos sua hymyilyttää, hymyile. Ei se oo yhtään sen vaikeampaa. Oo aito ja arvosta niitä asioita ja ihmisiä joita ihailet. Arvosta itteäs. Oo rehellinen aina ensin itselles, niin pystyt olemaan rehellinen myös muille. Ja paljon muita elämän aikana opittavia viisauksia, jotka keventää taakkaa. Don´t worry, ne viisaudet ei lopu koskaan.
Ja muista, oot kuitenki vaan ihminen niinku me muutkin. Sä teet virheitä, mä teen virheitä, kaikki tekee virheitä. Kunhan otat elämästäs irti kaiken minkä saat ja opit virheistä. Kunhan oot ite onnellinen ja löydät asioita joista saat voimaa.
Ps. Hymyile, se vaan ihan oikeasti auttaa.
