Tänään rintaa puristaa, enkä saa henkeä

Tänään ei irtoa tuttua hymyä, sitä aidointa

mutta tiedän että huomenna minulla on taas voimia

huomenna jaksan taas hymyillä sinulle

Tänään minä olen pieni, ja maailma on suuri

Tänään on raskas olo, kuin olisin kivestä tehty

mutta tiedän että huomenna olen taas kevyt

huomenna taakkaa ei enää ole

Tänään tarvitsen tilaa, paljon omaa rauhaa

Tänään minun täytyy olla hieman uupunut , korjata itseäni

mutta tiedän että huomenna olen taas ehjäksi ommeltu

huomenna haavani eivät enää vuoda

Kaikesta huolimatta tänäänkin minä rakastan, arpisella sydämelläni

Tänäänkin tahdon olla täällä myös sinua varten, hengittää samaan tahtiin

ja tiedän, että sinun läsnäolosi liimaa sirpaleeni paikoilleen,

niin että aivan hetken kuluttua kaikki on paremmin kuin ennen romahdusta.

-Venla

Kävellä viereen ja ottaa kädestä kiinni

Katsoa silmiin niin syvälle että näkee kaiken

Romahtaa syliin kun maailma on julma ja

olla siinä, aivan hiljaa, turvassa.

Suudella hellästi ja sulkea silmät

Tuntea yhteys niin vahvana että sattuu

Jäädä viereen että yksinäisyys poistuisi ja

kuunnella, kuunnella kun se sulkee oven.

Riidellä turhasta ja pyytää anteeksi sanoja

Olla vailla pelkoa sellainen kuin on

Uskaltaa luottaa toiseen ihmiseen ja

vilpittömästi pyytää anteeksi, nöyrtyä.

Antaa kehonsa ja antaa syvimmät ajatukset

Antaa itsensä kokonaan toiselle

Päästää hänet syvälle sydämeen ja luottaa,

pitää kiinni, odottaa.

Siltä tuntuu kaikkein kokonaisvaltaisin tunne.