behind my eyes I’m hiding
Oon jo usein todennut, etten yksinkertaisesti osaa pitää blogia tai mitään muutakaan palstaa säännöllisesti, ellen saa tilittää sinne kaikista henkilökohtaisimpia juttuja. Siksipä livejournalissa on ollut jo ties kuinka monta vuotta päiväkirja (ja friends only, tietysti, niin huomionhakuinen en sentään ole) ja pisin kirjoitustauko on ollut ehkä kolmisen viikkoa, jos sitäkään. Mutta nää tämmöiset palstat jää jotenkin ihan täysin sen varjoon, kuten nytkin voimme todeta. Edellisestä kerrasta on… Kuukausi.
Ja kuten edelliselläkin kerralla, parempi puoliskoni on iltavuorossa. Mua väsyttää ihan tajuttomasti, mutta ruoka on uunissa sitä yhtä pälliä varten enkä voi mennä nukkumaan ennenkuin se saapuu. Ja tästä syntyy mukava kierre, kun joudun kuitenkin heräämään jo kuudelta enkä saa nukuttua kuin muutaman hassun tunnin. Samankaltainen kierre syntyy toisen aamuvuoroviikkoina kun toinen herää jo neljältä, tai viideltä torkutettuaan ensin tunnin enkä tietystikään saa enää sen jälkeen unta. Enkä tietenkään osaa mennä ajoissa nukkumaan koskaan. Siinäpä sitten kituutellaan päivät läpi väsyneinä. Joo. Haudassa ehtii nukkua.
Menipä varsin tilittämiseksi tämäkin.
Ei minulla mitään järkevää asiaa ole. Edellisellä kerralla mainitsemani opinnäytetyön teko on nyt ohi ja tuotokset komeilevat edessäni. Valmistin Olohuoneen Sisustuksen, eli sohvapöydän ja televisiotason. Oon niin onnellinen ja ylpeä itsestäni. Vaikka oppariksi kokonaisuus oli ehkä turhankin simppeli, niin oon silti tyytyväinen. Nähkää itse:
Ja kyllä, televisiotaso on saanut vaikutteita Ikean Lack-sarjan vastaavasta. Hieman mittoja ja pieniä yksityiskohtia muuttamalla saatiin meidän kotiin sopiva televisiotaso. Paljon kestävämpi (ja saatanasti painavampi) kuin mikään Ikean kennolevyhöskä. Toisaalta, kaikki kunnia vaan Ikealle, siinä on liike joka osaa pitää hinta-laatu-suhteen kohdillaan.
Erityisen tyytyväinen olen kuitenkin tuohon sohvapöytään. Se onnistui erinomaisesti, paljon paremmin kuin odotin. Se näyttää paremmalta ihan tässä silmien alla kuin tuossa kuvassa. Hinta-arvio näille tuli yhteensä noin 700 euroa, televisiotasolle 300e ja sohvapöydälle 400 euroa. Jos näitä kuitenkin alkaisi tuottamaan enemmän, hinta tippuisi luultavasti 50-100 euroa molemmista. Tilauksia saa laittaa tulemaan…
Aiheesta toiseen. Teinpä tänään muuten aivan hiton hyvää omenapiirakkaa! Kokeilin uutta reseptiä ja vaikka taikina ei uunissa kohonnut ihan niin hyvin kuin olin toivonut, niin se maku silti ylitti kaikki odotukset. Aah! Ajattelin viedä piirakan huomenna koulumme kahvioon myyntiin ja rikastua sillä! Muahhaa. I’m gonna be rich.
Jopas on hehkutusta kerrakseen, kyllä, olenpa minä mainio. Oikeasti olo on ehkä hieman alakuloinen ja kaikkea muuta kuin tyytyväinen. Tämä kuva kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa, etenkin kun kuvassakin esiintyvä Leelo-kissani makaa oikean käteni päällä enkä pysty edes kirjoittamaan kunnolla. Oh well.
