Hei kullannuput! Maailmassa lienee vain yksi nainen, jonka lausevarastosta puuttuvat sanat: mitä puen ylleni? Omistan tämänpäiväisen kirjoitukseni Teille, joka epätoivoisena haette vaatetta komeronne runsaudesta, ja Teille, joka vähäisestä varastostanne etsitte sopivinta mahdollista. 

Seuraavassa annan muutamia ohjeita pukeutumisesta eri tilaisuuksissa. Niiden avulla voitte te, rakkaat lukijani, mahdollisuuksienne mukaan täydentää puvustoanne. No niin, alkakaamme töihin!

OIKEIN PUKEUTUVA NAINEN KÄYTTÄÄ:

Kotona

Kesällä pumpulipukua ja talvella lämmintä villapukua, jonka suojana on esiliina tai työtakki.

Kävelyllä

Kävleypukua, jonka kera urheilumallista hattua, kävelykenkiä sekä pukuun sopivia hansikkaita. Kuumimpana aikana  kävelyleninkiä ohuesta silkistä tai pumpulista, talvella kävelyturkkia.

Juhlallisella lounaalla

Emäntänä yksinkertaista villapukua, vieraana kuosikasta sisäkävelypukua. Jalkineina aamupäiväavokengät.

Taidenäyttelyssä

Kuosikasta sisäpukua, tai jos esiinnytään leningissä, pitää olla siihen sopivat turkki, hattu, hansikkaat, käsipuuhka, laukku sekä kengät, joissa on puolikorkeat korot. Ilmasta tai lämmityksestä riippuu, riisutaanko takki.

Talviruheiluun

Varsinaisen erikoisurheilupuvun lisäksi reipas urheiluhame puseroineen.

Kylpylässä

Leningeissä suositaan pastelli- ja vaaleavärisiä, ohuita kankaita, pikkuleningeissä kuviollisia silkkikankaita ja iltapuvuissa pitsi-, šifoni- ja organzalaatuja. Sitten kuuluu asusteisiin vielä kesätakki, sadetakki ja lukematon joukko pieniä esineitä, joilla muoti houkuttelee.

Vaikka olen jo ehtinyt varttuneeseen ikään, huomaan, että minunkin puvustostostani puuttuu muutama tärkeä asu. Aion ensi töikseni hankkia aamupäiväavokengät! 

Nyt haluan toivottaa kaikille teille aistikasta viikkoa. Ja muistakaa, että tärkeintä ei ole puku, vaan taito kantaa oikein asunsa.

Rakkain terveisin,

Elsi