Lähestyvä mies

Odotinpa bussia muutaman minuutin pysäkillä. Heti saapuessani pysäkille eräs maahanmuuttajamies kiinnitti huomiota minuun. Hän meinasi nousta bussiin, joka tuli melkein heti saavuttuani, mutta päättikin jäädä odottamaan seuraavaa. Bussin lähdettyä hän oli tulossa juttelemaan minulle, mutta oma bussini saapui. Luulin jo päässeeni miehestä eroon, kun hän päättääkin nousta samaan bussiin. Hän istuu käytävän toiselle puolelle ja tuijottaa lähes koko matkan. Keskityn kaivamaan puhelimen esiin ja laittelen viestejä kavereille, jotta ei tarvitsisi jutella tälle henkilölle. Jäädessäni bussista mies tuijotti vielä bussin ikkunasta niin pitkään, kuin se mahdollista oli.

Nyt pohdin omia ennakkoluulojani. Ignoorasinko miehen tämän taustan vuoksi? Vai onko tämmöinen lähestyminen vain vastoin suomalaista käyttäytymiskulttuuria? Olen kokenut samanlaisia tilanteita monesti ja useimmiten lähestyvä mies on ulkomaalaistaustainen tai humalainen.

Ehkä ennakkoluuloni eivät olekaan liian voimakkaat, vaan olin vaan väsynyt ja en kaivannut uusia tuttavuuksia. Haluan ainakin ajatella, että olisin suhteellisen suvaitsevainen, vaikka en aina periaatteiteni mukaan toimisikaan. Te muut ihanat ja kauniit Lilylaiset voisitte myös kertoa, miten ootte toimineet vastaavissa tilanteissa!

suhteet oma-elama hopsoa
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.