Aina elämä ei hymyile ja tuntee kulkevansa loputtomassa suossa. Vaikeudet vetävät mielen synkäksi ja muihin asioihin on vaikea keskittyä. Sitten tulee hetki, jolloin on jo hiukan helpompi hengittää. Huomaa selvinneensä pahimman yli ja pienet hetket jo naurattavat.

Elämäni ei ole aina ollut helppoa. Olen täällä blogini puolellakin kirjoittanut veljeni kuolemasta, vanhempieni väkivaltaisesta suhteesta ja vaikeasta lapsuudestani. Pitkän aikaa kuljin synkissä ajatuksissa. Tuntui, ettei elämäni voi koskaan muuttua hyväksi. En voinut ymmärtää, miksi elämä kohtelee minua niin julmasti. Mutta nyt voin sanoa selvinneeni. Olen onnellinen, vaikka kaikki ei aina sujukaan suunnitelmieni mukaan. Saan kuitenkin elää ja nauttia niistä hyvistä hetkistä sekä iloita ihmisistä ympärilläni. Minä en ole yksin, vaikka osa rakkaistani on jo mennyt ja välini isääni ovat katkennut. Minulla on ihana äiti, sisko ja ystävät, joita ilman elämä ei tuntuisi läheskään niin hyvältä.

Lisäksi minä olen selvinnyt ja niin voitte selvitä te muutkin, jotka kamppailette elämän rankemmalla puolella. Voin rehellisesti myös sanoa, että en vaihtaisi elämääni mihinkään. Vaikeuksista oppii ja kasvaa, jolloin voi ylpeänä sanoa olevansa vahvempi ihminen kuin ilman kokemuksiaan. Sanoisin myös ymmärtäväni muiden pahaa oloa ja tunteita elämän vuoristoradassa paremmin. Olenhan niitä kokenut itsekin. Silloin saatan osata sanoa jotain, joka auttaa tai olla hiljaa tukena.

Osaan myös iloita pienemmistä asioista, eikä pienet murheet tunnu niin pahoilta. Mitä sitten, vaikka rahat ovat tiukassa tai kaveri ei voikaan nähdä? Aina tulee parempi hetki, jolloin elämä sujuu taas murheitta. Silloin hyvä välipala saa mielen korkealle ja tuntemattoman hymy piristää koko loppupäivää. Vielä upeampaa on viettää vapaa-aikaansa esimerkiksi pitkällä lenkillä tai rannalla mansikoita syöden. Olen kiitollinen kaikista niistä hetkistä.

Toki edelleenkin tulee hetkiä, jolloin suututtaa tai itkettää. Tuntuu epäreilulta, kun katselee muiden elämää, joka tuntuu sujuvan liiankin hyvin. Silloinkin pitää yrittää muistaa, että jokaisella on omat ristiriitansa, vaikka he eivät niistä puhuisikaan. Muiden onnesta täytyy myös iloita. On hienoa, kun ystävä löytää kivan kumppanin rinnalleen tai saa loistavan työtarjouksen. Se ei ole minulta pois, vaan parhaimmillaan antaa minullekin iloa elämääni.

Olen kokemuksistani kertonut melko avoimesti. Eräs ystäväni sanoi sen auttavan häntä omissa tuskissaan. Pahan hetken tullessa hän muistelee, kuinka minäkin olen selvinnyt menettämättä positiivisuuttani, joten hänkin selviää. Toivon, että voin tämän tekstin avulla olla tukena myös teille kaikille rakkaille ja ihanille ihmisille, joilla kaikki ei tunnu menevän ihan niin hyvin. Te selviätte kyllä! Te kasvatte ihmisinä ja olette vahvoja selviytyjiä. Silloinkin, kun ei tunnu siltä.