Vaatepohdintoja

Tänään mietin työmatkalla bussissa, että miksi mummojen ja pappojen vaatteet eivät miellytä minua. Tiedättehän, kuinka vanhukset pukeutuvat usein aivan uskomattomiin kuoseihin ja materiaaleihin tai kun vaatteet eivät näytä istuvan kovinkaan hyvin? Toki niitä tyylikkäitä poikkeuksiakin on.

Pohdittuani hetken tätä, aloin miettimään, miten itse aion pukeutua vuosikymmenten päästä. En varmaankaan pue niitä samoja mielestäni kammottavia kuoseja päälleni, joita nykyajan mummot käyttävät, ellei ne sitten tule muotiin piakkoin. Päädyin siihen tulokseen, että todennäköisesti käytän vielä vanhanakin farkkuja ja simppeleitä paitoja. Perustelukin minulla on! Olen käyttänyt farkkuja lähes niin pitkään kuin muistan ja yläosani ovat lähes aina yksinkertaisia. Miksi siis vaihtaisin tyyliäni vanhana? Se onkin sitten eri asia, kuinka kammottavalta näytän silloisten nuorten silmissä…

Eläkeiässä ei varmaankaan ole enää edes tarvetta ostaa uusia vaatteita. Vaatekaappi lienee täynnä vuosikymmenten varrella ostettuja vaatteita ja miksipä niitä ei käyttäisi. Uskoakseni tästä syystä myös nykyajan vanhukset näyttävät silmissäni muodin takanakävelijöiltä.

Nyt mielikuvitusta peliin! Miten te aiotte pukeutua, kun olette jo nähneet elämää useiden vuosikymmenten verran? Vaikka tulevaisuutta ei voi ennalta tietääkään, on välillä hauska kuvitella itsensä vuosikymmenten päähän. Ties miltä maailma silloin näyttääkään!