Ystävämies vai miesystävä?

Taas pohdin yhtä ikuisuuskysymystä. Voiko miehen kanssa olla pelkästään kaveri? Vai onko miehen ja naisen välillä aina jotain enemmän kuin ystävyyttä? Minulla on muutama ystävämies tai miesystävä, miten sen nyt tulkitseekaan…

Jo useamman vuoden ajan olen ollut ystävä yhden miehen kanssa. Yhteydenpitomme on säännöllisen epäsäännöllistä, välillä saattaa olla pitkiäkin taukoja. Seurustelimme joskus nuorina muutamia kuukausia. Eromme oli… noh teinidraamaa ja aika vaikea prosessi ainakin tälle miehelle. Joka tapauksessa tutustuimme seurusteluaikana melko hyvin toisiimme. Hän tietää aina, kun minulla on huono päivä ja tiedän, kun hänellä on huolia. Häneltä voin kysyä aina mielipidettä ja saankin rehellistä faktaa toiminnastani. Kuinka virkistävää! Mutta… Ystävyydessämme on aina ollut mukana pientä seksuaalista jännitettä, varsinkin hänen puoleltaan. Olisi mahtavaa olla vain ystävä, kun suhde ei todistetusti toimi. 

Minulla on myös hyvä ystävä lukioajoilta. Tutustuimme silloin hyvin ja meistä tuli melko läheisiä ystäviä. Hän oli ihastunut ystävääni ja puhuimme jopa tästä yhdessä. Muutama vuosi sitten näimme melko usein ja innostuin saaneeni ystävämiehen, jonka kanssa ei ole mitään jännitettä! (Hän ei aivan vastaa miesmakuani.) No, kuten arvata saattaa, hän paljasti olleensa ihastunut minuun jo pidemmän aikaa. Muutaman kuukauden ajan emme juuri puhuneet toisillemme, sillä en kokenut samoja tunteita, ja oli vaikea suhtautua tilanteeseen. Nykyään pidämme enemmän yhteyttä ja osaamme suhtautua toisiimme jo paljon paremmin. Kuitenkin mietin silloin tällöin, onko hän yhä kiinnostunut minusta vai onko päässyt jo yli. En haluaisi loukata häntä, joten en viitsi kovin paljoa puhua omista mieskuvioista tai flirttailla muille miehille hänen ollessa paikalla. Toisaalta en viitsi myöskään kysyä tän hetken tunteita, sillä emme kovin luontevasti niistä puhu. Hän on melko ujo ainakin niiden suhteen.

Kolmas tapaus, josta haluan kertoa, on hyvä ystävä ja ainoastaan ystävä. Ai mistä tiedän? No, hän pitää enemmän miehistä. Tämän ystävän kanssa kokkailemme usein yhdessä, puhumme syvällisiä ja pinnallisia juttuja, juhlimme ja kuuntelemme toistemme mielipiteitä. Hänen kanssaan ystävyys toimii hyvin ja olen iloinen, kun minulla on hänenlaisensa ihminen elämässäni.

Elämässäni on myös muutama muu mies, joiden kohdallaan ei edes kannata pohtia, olemmeko vain ystäviä. Oikeastaan voisi sanoa, että heidän kohdallaan olemme vähemmän ystäviä ja vietämme enemmän fyysisen vetovoiman takia aikaa yhdessä. Vielä odottelen elämääni miestä, jonka kanssa voin olla ystävä ja paljon enemmän.

Odottelen teidän kokemuksia miessuhteista, joten niitä saa enemmän kuin mielellään jakaa. Onko teillä ystävämiehiä? Miten olette sellaisia löytäneet vai etsittekö vielä omia ystävämiehiä? Vai ovatko naiset parempia ystäviä? Mitkä ovat miesten parhaat puolet ystävinä, mitkä naisten? Myös miesten kokemuksia aiheesta olisi mielenkiintoista kuulla! Tiikerililja kiittää mielipiteistä!