Ladataan...
Tiina The Feminist

Olisin halunnut kirjoittaa kohta kohdalta -ruodinnan valkoisen heteromiehen syrjintää koskevasta Aleksi Rantamaan Youtube-videosta, mutta tubettaja Sini Laitinen teki aiheesta niin seikkaperäisen ja hyvän vastineen, ettei minun tarvinnut.

Rantamaa harmitteli videolla sitä, että koska hän on valkoinen heteromies, hänet pistetään vastuuseen muiden virheistä. 

Selvyyden vuoksi: ihminen, joka sattuu olemaan valkoinen cis-sukupuolinen heteromies, ei automaattisesti ole tehnyt yhtään mitään pahaa vain olemalla valkoinen cis-sukupuolinen heteromies. Tunnen esimerkiksi aivan ihanan Villen ja Valtterin, jotka eivät nähdäkseni ole käyttäneet asemaansa valkoisina cis-sukupuolisina heteromiehinä muiden alistamiseen.

Ongelma on tietysti se, kuten Laitinenkin videollaan sanoo, että suurin osa vallasta ja rahasta maailmassa on valkoisten heteromiesten käsissä. Naisvaltaisilla aloilla palkka junnaa kuopassa, koska naisten tekemää työtä ei arvosteta yhtä paljon kuin miesten. #metoo on osoittanut, että seksuaalinen häirintä on monelle naiselle ja vähemmistön edustajalle arkipäivää. Naiset kokevat Suomessa kaikkia työsyrjinnän muotoja neljä kertaa enemmän kuin miehet, kertoo Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tuore tutkimus. Sen mukaan miessukupuoleen perustuva syrjintä on työelämässä kaikista syrjinnän muodoista vähäisintä. Aiempien tutkimusten mukaan miehet etenevät urallaan naisia helpommin vähäisemmällä koulutuksella. Sodat, kolonialismi ja siitä seurannut rasismi – pitkälti cis-sukupuolisten, valkoisten heteromiesten tekosia. Kyse on siis tilastoista, suuresta kokonaisuudesta, luvuista.

En kuitenkaan ole nähnyt näitä mystisiä kirjoituksia, joissa kaikki valkoiset heteromiehet haukutaan kategorisesti pataluhaksi, kuten Rantamaa videollaan esittää.

Miehet syrjäytyvät useammin kuin naiset, tämä on todellinen ongelma, mutta se ei ole naisten ja vähemmistöjen vika eikä se muuta maailman sukupuoliperustaista vallanjakoa miksikään. Ongelman purkamisen voisi aloittaa siitä, että poikia kannustetaan näyttämään tunteitaan ja hakemaan pahoinvointiinsa apua, kuten nimimerkki Julmis Twitterissä esittää.

Aina niitä vähemmistöjä paapotaan

Puhe valkoisen heteromiehen alistamisesta on linjassa trendin kanssa, jonka mukaan jokainen on vastuussa itsestään, "poliittinen korrektius" eli muiden ihmisten huomioiminen on pilannut kaiken, pojat ovat poikia ja tytöt ovat tyttöjä ja "uhriutuminen" eli syrjinnästä tai haitallisista rakenteista puhuminen pitäisi lopettaa. Esimerkkejä tästä trendistä ovat Sannikka & Ukkola, Kauko Röyhkä, Jussi Heikelä, Päivän Byrokraatti ja Jordan Peterson. Oikeistopopulismi on pyyhkäissyt länsimaisen keskustelukulttuurin yli ja tehnyt empatiasta heikkouden ja alistettujen ymmärtämisestä riippakiven tai käytännössä kyseenalaistanut sen olemassaolon. 

Eihän tässä toisaalta ole mitään uutta, jos katsotaan Yhdysvaltoja, huomauttaa dosentti Markku Ruotsila Ylen jutussa. Kiitos vain Emmi Nuorgamille, joka linkitti tämän keskustelun Twitterissä Rantamaan huoleen heteromiesten oikeuksista.

Yhdysvaltain poliittinen kenttä on ollut rajusti jakautunut 60-luvulta asti. Ruotsila arvelee, että konservatiiviset amerikkalaiset, samoin kuin vaikkapa Kauko Röyhkä (vertaus omani), tuntevat joutuneensa vaiennetuiksi.

"He kokevat, että heidän mielipiteillä ja arvoilla ei ole väliä, vaan molempien puolueiden poliittinen eliitti on kiinnostunut vain kaikista muista vähemmistöistä: homoseksuaaleista, maahanmuuttajista, naisista, mustista ja niin edelleen, eikä tavallisesta keski- ja työväenluokasta", Ruotsila sanoo.

Pelkoa valkoisten miesten sananvapaudesta erittelee blogissaan ansiokkaasti myös toimittaja Tuija Siltamäki:

"Kun ensin itse ilmoittaa olevansa vaientamisen uhri, mutta silti – kelatkaa! rohkeasti puhuu televisiossa, voi esiintyä voittajana taistelussa, jonka on itse keksinyt ja josta kukaan muu ei oikeastaan ole kiinnostunut. - - On jollain kierolla tavalla joko surullista tai pähkähullua, että julkisuudesta elantonsa saavat ihmiset kertovat toisilleen viikosta toiseen julkisuudessa, etteivät he saa sanoa enää mitään."

Huolestuneita kannanottoja enemmistön sananvapaudesta on esitetty viljalti. 

"On epä-älyllistä kieltää empatian nimissä toista osallistumasta keskusteluun ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella", kirjoittaa tutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Saarikivi ei sano eksplisiittisesti, ketä hän tarkoittaa. Usein tällaisella argumentilla kuitenkin vastustetaan sitä, että enemmistöön kuuluvaa ihmistä kehotetaan väistämään keskustelussa niitä, joita keskustelu koskee. Eli jos aiheena ovat esimerkiksi ei-valkoiset transihmiset, on syytä kuunnella ennemmin ei-valkoisia transihmisiä kuin cis-sukupuolisia valkoisia heteroita.

Sanoisin, että on historiatonta murehtia siiä, että valkoiset cis-sukupuoliset heterot kärsisivät "keskusteluoikeuden rajoittamisesta" merkittävällä tavalla, sillä valkoiset cis-sukupuoliset heterot ovat saaneet olla äänessä 99,999 prosenttia ajasta ihmiskunnan historiassa. Ei tämä vastareaktio minusta nyt kovin epä-älyllistä ole, se on luonnollista ja tervettä.

Nuorten arvot ovat koventuneet

Mietin, miksi patavanhoillinen 50-luvun nostalgia on nyt niin muodikasta. Yksi selitys on koulutuksen ja lähdekritiikin puute, mutta se ei selitä koko ilmiötä. Katsotaanpa vaikka Jussi Halla-AhoaJordan Petersonia sekä muutamaa oikealle kallellaan olevaa äänekästä suomalaistoimittajaa: kaikki koulutettuja ja älykkäitä ihmisiä. Kaikki taitavia puhujia tai kirjoittajia, kaikki hyvin perillä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Heidän sanomansa on: se, miten asiat ovat aina olleet, on oikein. Se on turvallinen, järkevä ja tasapainoinen tapa elää. Ennenkään ei ole ketään hyysätty, miehet ovat aina olleet luonnostaan erilaisia kuin naiset, turha täyttää päätä uusilla ajatuksilla. Vanhassa vara parempi.

Onko kyse lapsuudenperheen arvoista? Onko kyse pelosta? Miten muodostuu sisäinen tarve olla kovis, joka pärjää omillaan ja jolla on paksu nahka, kuten muillakin pitäisi olla? Miltä tuntuu uskoa siihen, että perinteiset arvot ja sukupuoliroolit sekä kylmä "lakkaa valittamasta ja kanna vastuusi yksin" -ajattelu pelastavat meidät? Miten sama maailmantilanne voi synnyttää meissä niin erilaisia johtopäätöksiä? 

Nuorten arvot ovat 2000-luvulla koventuneet. Näin sanoo Helsingin yliopiston dosentti ja Tampereen yliopiston emeritaprofessori Helena Helve, joka on tutkinut aihetta 1980-luvulta lähtien. Arvoissa korostuvat entistä enemmän vastuu itsestä, nationalismi ja uusliberalismi.

"Sopiiko tällainen nationalistinen tai uusliberalistinen ajattelu meidän pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja kasvaako meillä tällainen autoritäärinen ja kovasydämisten ryhmä, joka kokee solidaarisuutta vain hyväosaisia kohtaan?", Helve kysyy Ylen jutussa.

Hän selittää ilmiötä osittain taantumalla. Edellisen laman jälkeen tasa-arvon merkitys tosin kasvoi. Nyt osa tutkituista nuorista ei kuitenkaan pitänyt tärkeänä, että työpaikalla vallitsee sukupuolten välinen tasa-arvo tai että naisjohtajia olisi enemmän.

Z on konservatiivisin sukupolvi sitten 2. maailmansodan

Hiljattain taloudella on mennyt melko hyvin, mutta nuorten työllisyysaste on yhä matala. Kun siihen iskee Trumpin, perussuomalaiset ja eurooppalaiset populistipuolueet, syntyy turhautumisen ja räväkän eli rasistisen, syrjivän ja ääri-individualistisen puheen sakea yhdistelmä, joka lietsoo vihaa.

Yksi tätä eetosta henkivä ihminen on kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski, joka on verrannut ay-liikettä mafiaan, sanonut sairaalle pitkäaikaistyöttömälle "kaikilla meillä on kuule rajoitteita" ja ilmoittaa nettisivuillaan, että "politiikassa vaikeidenkin valintojen turvallisin ankkuri on perinteisissä arvoissa."

On vähän kuin laiva olisi uppoamassa ja joku huutaisi kannella "jokainen vastatkoon itsestään", sillä suurin osa ihmisistä kuolee, paitsi ne, jotka onnistuvat nyrkein varmistamaan paikkansa pelastusveneessä. 

On toki myös toisenlaisia signaaleja: brittitutkimuksen mukaan sukupolvi Z:n (vuosina 1995–2005 syntyneet) edustajat olivat enemmän huolissaan vähemmistöjen kohtelusta ja tasa-arvon toteutumisesta kuin sukupolvi X (vuosina 1964–1979 syntyneet). 

Joidenkin tutkimusten mukaan Z-sukupolven edustajat ovat varsin moniarvoisia ja ympäristötietoisia. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen luonnehtii Z-sukupolvea entistä ennakkoluulottomammaksi.

Toisaalta amerikkalaisen tutkimuksen mukaan Z-sukupolvi on edeltäjäänsä eli milleniaaleja konservatiivisempi, Forbesin mukaan kenties konservatiivisin sukupuolvi sitten toisen maailmansodan.

Terrorismi, kouluampumiset ja taantuma ovat tehneet Z-sukupolvesta entistä yrittäjähenkisemmän ja arvoiltaan perinteisemmän. Se on tottunut etsimään totuutta internetistä itsenäisesti kotisohvaltaan käsin. "Voisi väittää, että tämä mekaaninen elämäntapa ja se, ettei heidän ole tarvinnut olla riippuvaisia muiden avusta, on tehnyt tästä sukupolvesta tunteettoman muiden ihmisten kamppailun suhteen", kirjoittaa Ashley Stahl samassa jutussa.

Individualismi näkyy Suomessa esimerkiksi siten, että nuorten määrä ammattiliitoissa on vähentynyt. Jokainen vastatkoon itsestään. Eikä tästä voi syyttää nuoria: tämä aika arvoineen on aiheuttanut heille tällaisen olon.

No, demokraatit saivat sentään Yhdysvaltain välivaaleissa enemmistön edustajainhuoneeseen, ja kongressiin pääsi yhä enemmän naisia. Ehkä tästä seuraa jotain hyvää, vaikka iso sininen aalto jäi kokematta.

Paras lääke kylmään ja vihamieliseen retoriikkaan ovat aina rauhallisesti esitetyt faktat. Niitä tarjoilee Sini Laitisen lisäksi esimerkiksi tutkija Minja Koskela, joka oikaisee vihreellisiä väittämiä tasa-arvosta ja jaksaa vääntää rautalangasta väsymättä, päivästä toiseen. Kiitos siitä. 

Ja vielä kun saisi Z-sukupolvelle välitettyä tämän viestin: sinun ei tarvitse pärjätä yksin. Ei edes sinun, Aleksi.

Ladataan...
Tiina The Feminist

"Trumpin hallinto yrittää mitätöidä transihmisten olemassaolon", uutisoi The New York Times viime viikolla. Kyseessä on julkisuuteen vuotanut muistio lakiesityksestä, joka pyrkii rajoittamaan Title IX -syrjintälain määritelmää sukupuolesta tarkoittamaan vain miehiä ja naisia. Obaman hallinnon aikana muotoutuneen tulkinnan mukaan laki kieltää sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän. Se kattaisi myös ne, joiden kokemus sukupuolesta ei vastaa syntymätodistuksen merkintää.

Trumpin hallinto esittää, että transihmiset ja muunsukupuoliset jätetään syrjintälain ulkopuolelle. Sukupuoli olisi jatkossa yhtä kuin syntymätodistuksen sukupuoli, joka on ”selvä ja perustuu tieteeseen” ja jota ”ei voi muuttaa”. On olemassa vain kaksi sukupuolta, mies ja nainen, sillä selvä.

Laki mitätöisi lääketieteellisen yhteisön konsensuksen siitä, että sukupuoli on monitahoinen kokonaisuus, joka ei jakaudu selkeästi kahteen kategoriaan. Syntymässä määritelty sukupuoli ei ole mikään muuttumaton fakta.

"Vähän sama kuin väittäisi, että on olemassa vain kahdenlaisia autoja: farmareita ja citymaastureita", kirjoittaa James Hamblin The Atlanticissa.

Todellisuudessa sukupuolikromosomien ja sukupuolielinten kirjo on valtava. Esimerkiksi intersukupuolisia lapsia on leikattu ilman heidän lupaansa vastaamaan lääkärin ja vanhempien päättämää sukupuolta. On sovittu, mikä on peniksen vähimmäispituus tai klitoriksen enimmäispituus, ja toimittu sen mukaan. Nykyisin moni lääketieteen asiantuntija pitää leikkauksia epäeettisinä ja vahingollisina.

Yhdysvalloissa on 1,4 miljoonaa ihmistä, jotka identifioituvat trans-, inter- tai muunsukupuolisiksi. Laki voisi estää heitä saamasta vakuutuksen kautta korvauksia sukupuolenkorjaushoidoista, helpottaa heidän irtisanomistaan, vaikeuttaa vuokra-asunnon saamista sekä lisätä viharikoksia, häirintää ja kiusaamista. Laki voisi teoreettisesti jopa mitätöidä sukupuolenkorjauksen myötä passiin korjatun sukupuolen.

Transihmisten itsemurhia ehkäisevään auttavaan numeroon tulleiden puhelujen määrä nelinkertaistui uutisen julkaisun jälkeen.

Minkä Obama antoi, minä otan pois

Sinänsä kehityssuunta on looginen: Trump on yksitellen poistanut sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, joita Obama aikanaan vahvisti. Yksi niistä oli transihmisten oikeus käyttää sukupuoli-identiteettiinsä sopivaa vessaa, toinen oli vähemmistöön kuuluvien oppilaiden suojeleminen syrjinnältä. Trumpin hallinto on halunnut laajentaa ihmisten oikeutta kieltäytyä hoitamasta ja palvelemasta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä uskonnolliseen vakaumukseen perustuen.

CNN:n videoinsertti alkaa vuonna 2016 kuvatusta pätkästä, jossa Trump sanoo: "Teen kaikkeni suojellakseni lgbtq-kansalaisiamme."

"Se oli silloin, nyt on nyt", kommentoi CNN:n ankkuri John Avlon.

Yksi lakiesityksen moottoreista on Roger Severino, joka vastaa Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriössä kansalaisoikeuksista. "Kettu kanatarhan vartijana", kuvailee lgbtqi-lehti The Advocate. Severino on tullut tunnetuksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vihamiehenä: hän on muun muassa vastustanut tasa-arvoista avioliittolakia, yrittänyt estää transsukupuolisten ihmisten työskentelyä armeijassa sekä puolustanut homojen eheytysterapiaa. Nyt hän haluaa vielä viedä transihmisiltä ihmisoikeudet.

Ajankohta ei yllätä: muistio vuosi julkisuuteen kaksi viikkoa ennen kongressivaaleja. Trump haluaa mielistellä oikeistolaisia konservatiiviäänestäjiä polkemalla transihmisiä.

"Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen demonisointi on autoritaaristen johtajien peruspatteristoa", kirjoittaa Anu Silfverberg Long Play -lehden uutiskirjeessä.

Populistin on helpompi voittaa, jos hän maalaa tarkan kuvan vihollisesta. Ja vihollinen on tällä kertaa sukupuoleltaan epämääräinen vähemmistön edustaja, joka uhkaa amerikkalaisia perhearvoja. Homon vielä ehkä voisi hyväksyä, mutta transsukupuoliset ovat monelle tolkun amerikkalaiselle liikaa. Trumpin hallinto tietää tämän ja haluaa hyödyntää epävarmojen äänestäjien erilaisuuden pelkoa.

Homoliikkeen pitäisi katsoa peiliin

Homojen oikeuksia ajavat järjestöt ovat osasyyllisiä tilanteeseen: transgender-aktivisti Evan Greer kuvaa The Washington Postissa yksityiskohtaisesti, kuinka järjestöt ovat systemaattisesti syrjineet ja ylenkatsoneet transihmisiä 60-luvulta lähtien siitä huolimatta, että transihmiset ovat tehneet töitä homojen hyväksi. Ei ihme, että Trump päätti heittää bussin alle juuri heidät, koska niin on tehnyt valtavirtaa mielistelevä valkoinen homoliikekin.

"On aika taistella assimiloitumisen sijaan vapautumisen puolesta. Me olemme kaikki kohteita. - - Lgbtq-yhteisön on yhdistettävä voimansa ja asetuttava haavoittuvimpien jäsentensä taakse", Greer kirjoittaa.

Se on hyvä pointti myös sikäli, ettei Yhdysvaltain laki kiellä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Tästä huolimatta lakia on tulkittu oikeudessa transsukupuolisten ja homojen hyväksi, eikä Trumpin hallinnon uusi linjaus voi poistaa näitä ennakkotapauksia.

Käytännössä on vaikea nähdä, miten lakiesitystä sovellettaisiin. Ovatko yksilön oikeuksia kannattavat amerikkalaiset todella valmiita siihen, että epäselvissä tapauksissa sukupuoli voitaisiin määritellä sukupuolielimien tarkastuksella? Ja miten sukupuoli edes voitaisiin määritellä selkeästi yhdellä testillä, kuten esitys ehdottaa? 

"Ei ole olemassa geenitestiä, joka määrittelisi luotettavasti ihmisen sukupuolen", sanoo lääkäri Amy Weiner, Kalifornian yliopiston UCLA Gender Health Program -ohjelman perustaja The Timesissa.

"Sana, jota käyttäisin, on katastrofaalinen", hän kommentoi potentiaalisen lain läpimenoa.

"Uskon ehdottomasti, että esitys menee läpi"

Lukuisat demokraattipoliitikot, kuten Hillary ClintonBernie Sanders ja Kamala Harris, tuomitsivat esityksen tuoreeltaan.

"Kiss my ass", tervehti Dr. Phil Trumpia.

"Luulin, että Trump auttaisi transihmisiä. Olin väärässä", kirjoittaa entinen Trumpin kannattaja, transsukupuolinen olympiavoittaja Caitlyn Jenner The Washington Postissa. "Valtiomme johtaja on osoittanut täydellistä ylenkatsetta jo valmiiksi marginalisoitua yhteisöä kohtaan. Hän on sivuuttanut inhimillisyytemme. Hän on loukannut kunniaamme. - - Tätä on mahdoton hyväksyä, tämä on järkyttävää ja olen syvästi, henkilökohtaisesti loukkaantunut."

"Trumpin kampanja lupasi palauttaa Amerikan kuvitteelliseen menneisyyteen, joka oli nykyistä suurempi ja yksinkertaisempi, ja transsukupuolisten oikeuksien kumoaminen sopii yhteen tämän lupauksen kanssa", kirjoittaa kirjailija, journalisti Masha Gessen The Newyorkerissa.

Gessen syntyi Venäjällä ja muutti teini-iässä perheineen Yhdysvaltoihin. Hän palasi takaisin vuonna 1991 mutta lähti uudelleen Yhdysvaltoihin, kun Putin nousi valtaan. Se oli ehkä viisainta, koska Gessen oli Saska Saarikosken sanoin "Elävä maalitaulu: juutalainen, amerikkalainen, lesbo ja intellektuelli."

Tapasin Gessenin lyhyesti Helsingin kirjamessuilla ja kysyin, uskooko hän, että Trump saa toteutettua ehdotuksensa.

"Kyllä, ehdottomasti", Gessen vastasi.

Nämä ongelmat lakiesitys kohtaa

Pieni valonpilkahdus pimeässä on tieto siitä, ettei lakiesitys ole vielä lähelläkään toimeenpanoa, muistuttaa asianajaja Sasha Buchert HIV-sivusto The Bodyn jutussa. Ja jos esitys menisi läpi, se tultaisiin haastamaan liittovaltion tuomioistuimessa. Viime vuosina suurin osa liittovaltion tuomareista on antanut päätöksiä, jotka puoltavat transihmisiä. Buchert työskentelee lgbtiq-ihmisten oikeuksia ajavassa Lambda Legal -järjestössä. 

"Tällä hetkellä lakiesityksen suurin vaikutus transimisiin vaikuttaisi olevan sen hirveän tunteen aiheuttaminen, että he joutuvat syrjinnän kohteeksi – ja pelinappuloiksi poliittisessa pelissä vaalien alla", kirjoittaa Tim Murphy samassa jutussa.

"Transihmiset ovat aina olleet hyökkäyksen kohteena. Tämä ei juuri muuta sitä dynamiikkaa – mutta se muistuttaa meitä siitä, että olemme sitkeitä", jatkaa Cecilia Chung the Transgender Law Center -järjestöstä.

Oma huolestuttava signaalinsa on se, että äärioikeistolainen Jair Bolsonaro valittiin juuri Brasilian presidentiksi. Hän on sanonut, ettei hän voisi rakastaa homoseksuaalista lasta ja että jos hän näkisi kahden miehen suutelevan, hän löisi heitä.

Bolsonaroa onkin kutsuttu tropiikin Trumpiksi. 

Vastaava kiihkoilija on Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka hiljattain kielsi sukupuolentutkimuksen oppiaineen yliopistoista.

Queer-ihmiset ja feministit ovat vuosikaudet yrittäneet laajentaa miehen ja naisen käsitteitä, jotta jokainen voisi olla mitä haluaa, kirjoittaa toimittaja Moira Donegan The Guardianissa. Ja tämä on populisteille epämieluisaa.

"Ihmiset, jotka ovat rohkeita, mielikuvituksellisia ja rehellisiä, ovat suuri uhka oikeistolaiselle ideologialle, jonka mukaan kaikkein taantumuksellisin ja rajoittavin elämäntapa on ainoa oikea vaihtoehto", Donegan kirjoittaa.

Ehkä pitäisi vain ajatella, että pimeintä on juuri ennen aamua ja että Trumpin äänestäjät ovat keskimäärin vanhoja. Mutta sitä ennen nuorten pitäisi aktivoitua äänestämään, jotta punaniskaiset isipapat eivät pääse sanelemaan heidän ihmisoikeuksiaan. Toivottavasti tämä on yksi menneen maailman kuolonkorahduksista. Toivottavasti Masha Gessen ei ole oikeassa.

Ladataan...
Tiina The Feminist

"JHL ilmoittaa ennen eduskunnan äänestystä poliittisesta lakosta, jonka seurauksena vanhukset palvelutaloissa ja lapset päiväkodeissa voivat jäädä ilman ruokaa. En keksi tähän mitään järkevää sanottavaa", twiittasi keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen viime keskiviikkona.

"On tietenkin karmeata katsoa, että ollaan valmiita viemään leipä lapsen suusta, että saadaan puskettua Rinteen pääministerikampanjaa", jatkoi eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho Ylen Ykkösaamussa pari päivää myöhemmin.

Kaksi päivää kestävä lakko on herättänyt laajasti kauhua ja moralisointia, koska kaikissa kouluissa ei ole tarjolla lounasta.

"JLH rikkoo törkeästi YK:n lapsen oikeuksia. Isku osuu kaikkein haavoittuvimpiin lapsiin, lapsiperheköyhiin ja lapsiin, joiden kotona on arjen haasteita. Yrittäjät haluavat kantavat yhteiskuntavastuun lapsistamme ja sekin on väärin. Hävetkää @JHLry @duunarit", twiittasi Espoon keskustan varavaltuutettu Arja Ryynänen perjantaina. 

Selvä.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vakuutti MTV3:n uutisissa, ettei kenenkään henki ole uhattuna, vaikka naiset osoittavat mieltään.

JHL:n jäsenistä 70 prosenttia on naisia. Ja aina kun naiset lakkoilevat, löytyy useita, yleensä miehiä, jotka keksivät syyllistää heitä lasten, sairaiden ja vanhusten laiminlyömisestä. 

Kun Tehy ja Super aloittivat työtaistelun irtisanomissuojaa heikentävää lakiesitystä vastaan, Tehyn puheenjohtajalta Millariikka Rytköseltä kysyttiin, miten ylityö- ja vuoronvaihtokielto vaikuttaa potilaiden arkeen. 

"Se kannattaa kysyä työnantajalta. Potilasturvallisuus on yksiselitteisesti työnantajan vastuulla, täysin yksiselitteisesti. Täytyy lähtökohtaisesti palkata meitä riittävästi. Potilasturvallisuus ei saa olla henkilökunnan jouston varassa", hän vastasi Iltalehdelle.

Massiivinen lakko loppujen lopuksi melko pienestä asiasta – irtisanomisen helpottamisesta alle 10 hengen yrityksissä – johtuu tietysti hallituksen ajamasta politiikasta. Työntekijäosapuoli nieli kikyn ja lomarahojen leikkaukset, mutta pääministeri Juha Sipilälle se ei riittänyt. Hän ajoi ay-liikkeen pois neuvottelupöydästä ja päätti runtata irtisanomissuojan heikentämisen väkisin läpi. Se oli korsi, joka katkaisi kamelin selän.

Kiky kuritti kätilöitä

Tilanne on muhinut tulehtuneena jo pitkään. Taustalla on hallituksen reipashenkinen ote.

"Meidän tulisi nyt löytää keskinäisen syyttelyn sijaan yhteinen uudistamisen henki. Ei ole olemassa pohjatonta rahakirstua. Hyvinvointi ansaitaan ahkeruudella, osaamisella ja kovalla työllä", Juha Sipilä vetosi kansaan eriskummallisessa pääministerin puheessaan Ylen kanavilla syyskuussa 2015.

Tuolloin Sipilä oli aikeissa leikata palkansaajien sunnuntai- ja iltalisiä. Muutos olisi rankaissut joitain ammattiryhmiä, kuten kätilöitä, kovemmin kuin muita.

Kaksi kätilöä kommentoi asiaa tuoreeltaan Ylen A-studiossa.

"Sinänsä hirveän ymmärrettäviä nuo säästöt, ja jokainen on varmasti valmis tulemaan vastaan. Mutta sillä lailla epäreilulta tuntuu, että se kohdistuu niin voimakkaasti muutamaan ammattiryhmään. Kun on puhuttu näistä sunnuntailisistä ja siitä, miksi me niitä saadaan, tyttäreni sanoin 'et ole koskaan kotona kuuntelemassa meitä'. Me ollaan poissa sieltä kotoa", kätilö Raakel Shapcott sanoi.

Kätilöiden pitkiä lomia hän perusteli sillä, että 15 vuoden työkokemuksen jälkeen ne ovat ainoa palkanlisä. Muuten palkka olisi sama kuin vastavalmistuneella.

"Me ollaan oltu aika vihaisia suorastaan pääministerille ja hänen kavereilleen", kommentoi kätilö Nina Heinikoski.

"Se kolahti aikaisemmin, kun pääministeri puhui, että aikaisemmin otettiin lapsiperheiltä, ja nyt on työntekijöiden vuoro. No, viiden lapsen äitinä ajattelen, että aika kovalta tuntuu tämä taakka, koska suuri osa täälläkin työskentelevistä on niitä lapsiperheen isiä ja äitejä", Shapcott jatkoi.

Haastattelun kuultuaan Sipilä herkistyi ja päätyi esittämään leikkausten tilalle kikyä, jossa julkisen puolen työntekijät menettivät kolmanneksen lomarahoistaan, ja vuosittainen työaika piteni 24 tunnilla.

"Oli tietysti parempi, ettei kaikkia lisiä viety, mutta kaksi vuotta sitten puhuttiin, että koko Suomi osallistuu leikkauksiin. Pikkuhiljaa kävi selväksi, että vain me julkisen puolen pikkupalkkaiset osallistutaan tähän", Shapcott sanoi Ylelle viime vuonna.

Äijäenergiaa edistämässä

Fistbump-hallitus on kunnostautunut testosteronintuoksuisen äijäenergian levittämisessä. Tasa-arvoa talousarvioon -selvityksen mukaan Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus on hyödyttänyt miehiä keskimäärin 144 euroa enemmän kuin naisia. Lomarahaleikkaukset sakottivat etenkin naisvaltaisia aloja, ja naisten pienituloisuusaste kasvoi enemmän kuin miesten. Myös työmarkkinatuen, takuueläkkeiden ja lapsilisien leikkaukset osuivat kivuliaimmin naisiin.

"Politiikan äijäytymisen jäljet näkyivät nopeasti, kun lasten tasa-arvoinen päivähoito-oikeus lopetettiin, naisten asemaa parantava perhevapaauudistus kaadettiin ja Suomen kilpailukykyä runnottiin kuntoon julkisen sektorin pienipalkkaisten naisten lomarahoja leikkaamalla", kommentoi vihreiden kansanedustaja Emma Kari tiedotteessaan.

Ja nyt ollaan tilanteessa, josta ei ole helppoa ulospääsyä.

Moni tuntuu pitävän lakkoilua törkeänä lasten ja vanhusten heitteillejättönä.

"Tämä valitus aina nousee, kun naisvaltaisilla aloilla yritetään käyttää lakko-oikeutta: naisvaltaisten duunarien työ on niin tärkeää, että ihmisoikeussopimusten turvaamia oikeuksia ei saisi käyttää. Mutta kun palkoista päätetään, sama työ onkin yhtäkkiä kaikkein vähäarvoisinta", tiivisti vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula Twiterissä.

Hallituksen ratkaisu tuskin johtaa sen toivomiin tuloksiin. Lakiehdotusta on haukuttu sekavaksi, sen vaikutuksia vähäisiksi ja läpimenoa epävarmaksi. EK:n entinen työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen vertasi esitysluonnosta kirpun nylkemiseen. Manööverin seuraukset ovat nähtävissä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Vaikka ay-liike näyttää nyt vahvalta, sen tulevaisuus on epävarma. Mitä useampi ajattelee, että ay-liike on turha ja vanhanaikainen, sitä heikompia työehtoja on luvassa.

Ladataan...

Pages