George Floydin kuolema on esimerkki valtion tukemasta poliisiväkivallasta
”Ajatus, että ihmisen etuoikeudet näkyvät päälle päin ja että ne ovat ensi sijassa sellaisia asioita kuin sukupuoli ja ihonväri, on nykyisin yleinen, ja silti jokseenkin julkea”, kirjoitti professori Janne Saarikivi Ylen kolumnissaan maanantaina.
Samana päivänä päälle päin näkyvä ihonväri maksoi George Floydille hänen henkensä.
En kyennyt katsomaan videota. Pelkät lainaukset Floydin sanoista ja still-kuvat saivat minut miltei oksentamaan. Valkoinen poliisi painoi hänen kaulaansa polvella niin pitkään, että Floyd kuoli.
”En saa henkeä, pyydän”, Floyd sanoi useita kertoja.
”Vatsaani sattuu, kaulaani sattuu. Kaikkialle sattuu. He tappavat minut.”
Ympärillä olevat ihmiset anelivat poliisia lopettamaan.
Poliisi ei edes hätkähtänyt. Hän tappoi Floydin täysin kasuaalisti keskellä kirkasta päivää.Miehen, joka ei tehnyt vastarintaa.
Kerta ei ollut ensimmäinen. Poliisi on tappanut Yhdysvalloissa lukuisia mustia ihmisiä, etenkin miehiä, täysin mitättömistä syistä.
Ahmayd Arbery ammuttiin juoksulenkillä, Atatiana Jefferson kotonaan ikkunan läpi. Hänen rikoksensa? Auki jäänyt ulko-ovi.
Mustan amerikkalaisen henki on halpa, kirjoittaa Anna-Sofia Berner Helsingin Sanomissa.
Tämä on herättänyt raivoa amerikkalaisissa. Floydin kuolema on nostattanut mielenosoituksia ympäri maata. Jo yksi ihminen on kuollut.
”Mustia ihmisiä pyydetään luottamaan järjestelmään, jossa miltei jokainen valta-asema on sellaisten ihmisten hallussa, jotka näyttävät, puhuvat ja äänestävät kuten ne ihmiset, jotka syyllistyvät rikoksiin meitä vastaan”, sanoi mielenosoittaja Christie Peters Los Angeles Timesissa.
Sama on tapahtunut ennenkin: mustien ihmisten silmitön tappaminen on saanut ihmiset protestoimaan säännöllisin väliajoin.
Itse ongelma ei kuitenkaan ole yksittäinen kuolema tai murhanhimoinen poliisi vaan järjestelmä, joka sallii poliisien systemaattisen väkivallan mustia ihmisiä kohtaan.
Tappava voimankäyttö sallittua
Poliisit saavat tappaa ihmisiä Yhdysvalloissa melko vapaasti. Ampumisia ei tarvitse raportoida liittovaltion poliisille FBI:lle. The Washington Post teki vuonna 2015 oman tilastonsa tappamisista ja sai selville, että väkilukuun suhteutettuna poliisi on tappanut mustia ihmisiä kolme kertaa enemmän kuin valkoisia.
Samana vuonna julkaistun Amnestyn raportin mukaan yhdenkään osavaltion laki ei noudata kansainvälisiä lakeja ja standardeja liittyen tappavan voimankäytöön. Joissain osavaltioissa se on sallittua, jos epäilty vastustaa pidätystä, häntä epäillään törkeästä rikoksesta tai jos hän on tehnyt murtovarkauden, Amnesty listaa.
Kaliforniassa tuli voimaan vuoden 2020 alusta voimaan Yhdysvaltain tiukin tappavaa voimankäyttöä koskeva laki. Poliisi saa tappaa ihmisen vain, jos tämä uhkaa tappaa toisen ihmisen tai vahingoittaa tätä vakavasti.
Ongelma on kuitenkin se, että poliisien koulutus on Yhdysvalloissa puolet lyhyempi kuin parturilla. Keskimäärin poliisiakatemiassa vietetään 13–19 viikkoa.
”Koulutus on paras tapa ehkäistä poliisin väärinkäytöksiä”, myöntää jopa Police Chief Magazine. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan 69 prosenttia poliiseista piti saamaansa koulutusta riittämättömänä.
Ongelma on jutun mukaan se, että ”poliisiakatemiassa opiskelijat eivät joudu pähkäilemään tosielämän ongelmia eivätkä eettisten sääntöjen soveltamista.”
Poliisikokelaat saavat 58 tuntia koulutusta aseenkäytöstä mutta vain kahdeksan tuntia koulutusta eskaloituneiden tilanteiden purkamisesta. Vakavia puutteita on myös mielenterveysongelmista kärsivien kohtaamisessa.
Tämän lisäksi koulutus ja poliisien todellisuus eivät läheskään aina vastaa toisiaan.
Poliisi jakaa katujen oikeutta
George Floydin tappoi poliisin käyttämä polvitekniikka, jossa pyritään epäillyn verenkierron pysäyttämiseen ja pyörtymiseen painamalla hänen kaulaansa polvella. Vaarallisuutensa takia tekniikka on poliisivoimissa virallisesti kielletty tai sen käyttöä on rajoitettu.
”Se on tekniikka, jota emme käytä enää niin paljon alueen haavoittuvuuden vuoksi”, sanoo entinen poliisi Mylan Masson The New York Timesissa.
Minneapolisin poliisin ohjeiden mukaan kaulan painaminen ja kuristusotteet on varattu tilanteisiin, joissa on kuolemanvaara. Kaulan painamista kutsutaan manuaalissa tekniikaksi, joka ei uhkaa henkeä. Kuristamista taas pidetään henkeä uhkaavana. Kaula saa painaa, jos epäilty ”vastustaa aktiivisesti” pidätystä. Floyd ei tehnyt vastarintaa.
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan poliisi jakoi katujen oikeutta, ossa tarkoitus on rankaista epäiltyä. Kriminologien mukaan asento oli hengenvaarallinen paitsi niskan paineen takia myös siksi, että epäilty joutui olemaan liian kauan mahallaan. Myös se voi katkaista hapensaannin ja tappaa ihmisen.
Minneapolisin poliisilaitos ei vastannut The New York Timesin kyselyyn siitä, noudattiko Chauvin laitoksen ohjeistusta.
Lehden mukaan ne poliisilaitokset, jotka yhä sallivat kuristusotteen, suosittelevat painijan otetta, jossa poliisi kietoo käsivartensa epäillyn kaulan ympärille saadakseen hänet nopeasti partioautoon.
Todellisuus on kuitenkin usein toinen.
Floydin tappanut poliisi Derek Chauvin piti polveaan Floydin kaulalla useita minuutteja, vaikka ihmiset pyysivät häntä laittamaan Floydin autoon. Hänet on irtisanottu ja hänet on pidätetty.
Se ei silti ole oikea ratkaisu ongelmaan, joka on poliisi-instituution rakenteissa. Vuonna 2014 poliisi Daniel Pantaleo tappoi tukehduttamalla Eric Garnerin ja selvisi ilman tuomiota.
Tämä ei voi olla normaalia
Floydin tappamista protestoivat mielenosoitukset ovat levinneet mellakoiksi yli 20 kaupungissa. Trump on uhannut mielenosoittajia tulituksella.
Barack Obamalla oli toisenlainen viesti:
”On luonnollista toivoa, että asiat palaavat normaaliksi pandemian jälkeen. Mutta meidän on muistettava, että miljoonille ihmisille rotuun perustuva eriarvoinen kohtelu on traagisen, tuskallisen, raivostuttavan normaalia – oli kyse sitten terveydenhuollosta, rikosoikeudesta, kadulla hölkkäämisestä tai lintujen katsomisesta puistossa. Tämän ei tarvitsisi olla normaalia Amerikassa vuonna 2020. Se ei voi olla normaalia.”