Miksi naiset kokevat tarvetta tehdä miesten olon mukavaksi keskustelussa?

Olin hiljattain tilanteessa, jossa keskusteluun osallistui yksi (hetero)mies ja kourallinen naisia. Huomasin näkeväni paljon vaivaa, jotta mies tuntisi olonsa mukavaksi. Kysyin häneltä kysymyksiä, hymyilin hänelle ja myötäilin.

Yksi seurueen naisista teki päinvastoin. Hän ei kysynyt mieheltä mitään eikä ottanut häneen katsekontaktia. Hän kertoi omista kokemuksistaan mutta ei pyytänyt miestä kertomaan omistaan. Ele tuntui töykeältä ja poikkeukselliselta.

Mutta miksi? Olinhan nähnyt saman ilmiön toisinpäin useita kertoja: mies osallistuu keskusteluun, kertoo omia asioitaan ja näkemyksiään eikä kysy naisilta, mitä mieltä he ovat.

Minkä vuoksi naiset ottavat niin paljon vastuuta siitä, että kaikki keskustelun osanottajat, etenkin miehet, viihtyvät? Siitäkin huolimatta, että miehet tutkitusti dominoivat keskustelua ja käyttävät enemmän puheaikaa kuin naiset paitsi silloin, kun on tarkoitus tehdä yhteistyötä.

Mies puhuu, muut kuuntelevat

Milka Hanhela kuvaa ilmiötä blogissaan. Hän kertoo luennosta, jossa osanottajat jaettiin kuuteen ryhmään. Luennolla oli vain kolme miestä, ja he sijoittuivat eri ryhmiin.

”Tapahtui seuraavaa: aina sekaryhmän tullessa vuoroon ryhmän naiset kääntyivät kuin yhteisestä sopimuksesta katsomaan miespuolista opiskelijaa.”

Hanhelan laskujen mukaan miehillä oli kolminkertainen mahdollisuus päästä ääneen naisiin verrattuna.

”Puheenvuorojen epätasainen jakautuminen ei johtunut siitä, että miehet olisivat olleet pätevämpiä, älykkäämpiä tai kokeneempia opiskelijoita, parempia puhujia tai vahvemmin perillä käsiteltävänä olevasta aiheesta. Ainoastaan sukupuolittuneet, tiedostamattomat luokkahuonekäytännöt varmistivat miesten yliedustuksen puhujien määrässä”, Hanhela kirjoittaa.

Voit tehdä itse testin Are Men Talking Too Much –sivuston avulla. Sivuston ylälaidassa kysytään: ”Who’s talking?” Vastausvaihtoehtoja on kaksi: a dude ja not a dude. Klikkaamalla toista vaihtoehtoa sivusto alkaa ottaa aikaa. Keskustelun päätteeksi voit tarkistaa, olivatko dudet vai ei-dudet enemmän äänessä.

Heteronaisten ongelma

En yleensä vähättele itseäni tai asiantuntemustani tilanteissa, joissa keskusteluun osallistuu miehiä. En kuuntele hiljaa enkä vältä sanomasta mielipidettäni ääneen. Huomasin kuitenkin alussa mainitussa tilanteessa, että yritin selvästi fasilitoida keskustelua miehen puolesta.

Äkkiä oma käytökseni alkoi häiritä minua.

Olen huomannut, että tästä ongelmasta kärsivät etenkin heteronaiset. Karkeasti yleistäen arvioin, että lesbojen ja muiden ei-heteroiden keskuudessa on paljon enemmän niitä, jotka eivät koe minkäänlaista tarvetta erityisesti huomioida miehiä keskustelussa. Yhtäkkiä se alkoi tuntua radikaalilta ja virkistävältä, ei töykeältä.

Enkä nyt halua sanoa, että miehet ovat perseestä eikä heille pidä olla kohteliaita. Tunnen paljon mukavia miehiä, jotka huomioivat naiset keskustelussa ja antavat heille tilaa. Jokin tuntuu kuitenkin muuttuvan, jos miehiä on keskustelussa useampi. Herkästi käy niin, että he alkavat puhua toisilleen tai toisiaan varten.

Kansaedustaja Veronika Honkasalo kiinnitti tähän huomiota Eduskunnassa.

”Eduskunnan kuppilassa ei tarvitse kauaa istua kun huomaa, missä patriarkaalinen valta pesii ja epäviralliset verkostot kukkivat. Miesten pöydissä, jossa miestoimittajat ja -poliitikot istuvat rinta rinnan”, Honkasalo twiittasi.

Keskustan Mikko Kärnä provosoitui väitteestä tuoreeltaan. Hän ehdotti, että Veronika tulisi hänen pöytäänsä istumaan, jos hän huomaa olevansa ”vaarassa joutua patriarkaatin vaikutuspiiriin”. Kärnä myös esitti, että he tekisivät kimpassa aloitteen siirtymisestä miesten ja naisten yhteisiin saunoihin.

Kärnä siis piti ”miespöytiin” puuttumista yhtä epäluonnollisena kuin sitä, että kaikki olisivat pakotettuja samaan saunaan. Törkeä ja alentuva sävy useissa kommenteissa paljasti, että Honkasalon mainitsema ongelma on todellinen.

Ja tämän lisäksi naiset vielä turhan usein vaikenevat ja kuuntelevat nyökytellen, jos ovat sattuneet miespöytään joskus pääsemään.

Ilmeettömät naiset, I salute you

Olen luonnostani vähän mielistelevä ihminen enkä usko muuttuvani tässä asiassa kovin helposti. Tulen varmaan jatkossakin fasilitoimaan keskusteluja ja tekemään tilanteista miehille miellyttäviä, koska se on minulle ominaista. Toisaalta nauran vähintään yhtä miellyttävästi niiden naisten jutuille, joita ihailen ja joihin haluan tehdä vaikutuksen.

Nostan hattua niille naisille ja muille ei-miehille, jotka vähät välittävät miesten miellyttämisestä keskustelussa. Jotka eivät hymähtele ja nyökyttele hyväksyvästi eivätkä aseta seurueen miestä automaattisesti asiantuntijapositioon, oli aihe mikä hyvänsä.

Koska muut ihmisryhmät näkevät niin paljon vaivaa antaakseen miehille puheaikaa ja huomiota on suorastaan raikasta, ettei joku niin tee.