Taas ne itsekkäät naiset lakkoilevat ja lapset kärsivät
”JHL ilmoittaa ennen eduskunnan äänestystä poliittisesta lakosta, jonka seurauksena vanhukset palvelutaloissa ja lapset päiväkodeissa voivat jäädä ilman ruokaa. En keksi tähän mitään järkevää sanottavaa”, twiittasi keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen viime keskiviikkona.
”On tietenkin karmeata katsoa, että ollaan valmiita viemään leipä lapsen suusta, että saadaan puskettua Rinteen pääministerikampanjaa”, jatkoi eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho Ylen Ykkösaamussa pari päivää myöhemmin.
Kaksi päivää kestävä lakko on herättänyt laajasti kauhua ja moralisointia, koska kaikissa kouluissa ei ole tarjolla lounasta.
”JLH rikkoo törkeästi YK:n lapsen oikeuksia. Isku osuu kaikkein haavoittuvimpiin lapsiin, lapsiperheköyhiin ja lapsiin, joiden kotona on arjen haasteita. Yrittäjät haluavat kantavat yhteiskuntavastuun lapsistamme ja sekin on väärin. Hävetkää @JHLry @duunarit”, twiittasi Espoon keskustan varavaltuutettu Arja Ryynänen perjantaina.
Selvä.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vakuutti MTV3:n uutisissa, ettei kenenkään henki ole uhattuna, vaikka naiset osoittavat mieltään.
JHL:n jäsenistä 70 prosenttia on naisia. Ja aina kun naiset lakkoilevat, löytyy useita, yleensä miehiä, jotka keksivät syyllistää heitä lasten, sairaiden ja vanhusten laiminlyömisestä.
Kun Tehy ja Super aloittivat työtaistelun irtisanomissuojaa heikentävää lakiesitystä vastaan, Tehyn puheenjohtajalta Millariikka Rytköseltä kysyttiin, miten ylityö- ja vuoronvaihtokielto vaikuttaa potilaiden arkeen.
”Se kannattaa kysyä työnantajalta. Potilasturvallisuus on yksiselitteisesti työnantajan vastuulla, täysin yksiselitteisesti. Täytyy lähtökohtaisesti palkata meitä riittävästi. Potilasturvallisuus ei saa olla henkilökunnan jouston varassa”, hän vastasi Iltalehdelle.
Massiivinen lakko loppujen lopuksi melko pienestä asiasta – irtisanomisen helpottamisesta alle 10 hengen yrityksissä – johtuu tietysti hallituksen ajamasta politiikasta. Työntekijäosapuoli nieli kikyn ja lomarahojen leikkaukset, mutta pääministeri Juha Sipilälle se ei riittänyt. Hän ajoi ay-liikkeen pois neuvottelupöydästä ja päätti runtata irtisanomissuojan heikentämisen väkisin läpi. Se oli korsi, joka katkaisi kamelin selän.
Kiky kuritti kätilöitä
Tilanne on muhinut tulehtuneena jo pitkään. Taustalla on hallituksen reipashenkinen ote.
”Meidän tulisi nyt löytää keskinäisen syyttelyn sijaan yhteinen uudistamisen henki. Ei ole olemassa pohjatonta rahakirstua. Hyvinvointi ansaitaan ahkeruudella, osaamisella ja kovalla työllä”, Juha Sipilä vetosi kansaan eriskummallisessa pääministerin puheessaan Ylen kanavilla syyskuussa 2015.
Tuolloin Sipilä oli aikeissa leikata palkansaajien sunnuntai- ja iltalisiä. Muutos olisi rankaissut joitain ammattiryhmiä, kuten kätilöitä, kovemmin kuin muita.
Kaksi kätilöä kommentoi asiaa tuoreeltaan Ylen A-studiossa.
”Sinänsä hirveän ymmärrettäviä nuo säästöt, ja jokainen on varmasti valmis tulemaan vastaan. Mutta sillä lailla epäreilulta tuntuu, että se kohdistuu niin voimakkaasti muutamaan ammattiryhmään. Kun on puhuttu näistä sunnuntailisistä ja siitä, miksi me niitä saadaan, tyttäreni sanoin ’et ole koskaan kotona kuuntelemassa meitä’. Me ollaan poissa sieltä kotoa”, kätilö Raakel Shapcott sanoi.
Kätilöiden pitkiä lomia hän perusteli sillä, että 15 vuoden työkokemuksen jälkeen ne ovat ainoa palkanlisä. Muuten palkka olisi sama kuin vastavalmistuneella.
”Me ollaan oltu aika vihaisia suorastaan pääministerille ja hänen kavereilleen”, kommentoi kätilö Nina Heinikoski.
”Se kolahti aikaisemmin, kun pääministeri puhui, että aikaisemmin otettiin lapsiperheiltä, ja nyt on työntekijöiden vuoro. No, viiden lapsen äitinä ajattelen, että aika kovalta tuntuu tämä taakka, koska suuri osa täälläkin työskentelevistä on niitä lapsiperheen isiä ja äitejä”, Shapcott jatkoi.
Haastattelun kuultuaan Sipilä herkistyi ja päätyi esittämään leikkausten tilalle kikyä, jossa julkisen puolen työntekijät menettivät kolmanneksen lomarahoistaan, ja vuosittainen työaika piteni 24 tunnilla.
”Oli tietysti parempi, ettei kaikkia lisiä viety, mutta kaksi vuotta sitten puhuttiin, että koko Suomi osallistuu leikkauksiin. Pikkuhiljaa kävi selväksi, että vain me julkisen puolen pikkupalkkaiset osallistutaan tähän”, Shapcott sanoi Ylelle viime vuonna.
Äijäenergiaa edistämässä
Fistbump-hallitus on kunnostautunut testosteronintuoksuisen äijäenergian levittämisessä. Tasa-arvoa talousarvioon -selvityksen mukaan Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus on hyödyttänyt miehiä keskimäärin 144 euroa enemmän kuin naisia. Lomarahaleikkaukset sakottivat etenkin naisvaltaisia aloja, ja naisten pienituloisuusaste kasvoi enemmän kuin miesten. Myös työmarkkinatuen, takuueläkkeiden ja lapsilisien leikkaukset osuivat kivuliaimmin naisiin.
”Politiikan äijäytymisen jäljet näkyivät nopeasti, kun lasten tasa-arvoinen päivähoito-oikeus lopetettiin, naisten asemaa parantava perhevapaauudistus kaadettiin ja Suomen kilpailukykyä runnottiin kuntoon julkisen sektorin pienipalkkaisten naisten lomarahoja leikkaamalla”, kommentoi vihreiden kansanedustaja Emma Kari tiedotteessaan.
Ja nyt ollaan tilanteessa, josta ei ole helppoa ulospääsyä.
Moni tuntuu pitävän lakkoilua törkeänä lasten ja vanhusten heitteillejättönä.
”Tämä valitus aina nousee, kun naisvaltaisilla aloilla yritetään käyttää lakko-oikeutta: naisvaltaisten duunarien työ on niin tärkeää, että ihmisoikeussopimusten turvaamia oikeuksia ei saisi käyttää. Mutta kun palkoista päätetään, sama työ onkin yhtäkkiä kaikkein vähäarvoisinta”, tiivisti vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula Twiterissä.
Hallituksen ratkaisu tuskin johtaa sen toivomiin tuloksiin. Lakiehdotusta on haukuttu sekavaksi, sen vaikutuksia vähäisiksi ja läpimenoa epävarmaksi. EK:n entinen työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen vertasi esitysluonnosta kirpun nylkemiseen. Manööverin seuraukset ovat nähtävissä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Vaikka ay-liike näyttää nyt vahvalta, sen tulevaisuus on epävarma. Mitä useampi ajattelee, että ay-liike on turha ja vanhanaikainen, sitä heikompia työehtoja on luvassa.