Tämän takia ”eivät kaikki miehet” -argumentti on huono

Niin on käynyt jo monta kertaa. Olen tutustunut mieheen, hän on hyvä tyyppi, hän vaikuttaa fiksulta ja mukavalta. Ehkä meistä tulee ystävät, olen ajatellut. 

Sitten keskustelu on kääntynyt tasa-arvoon. Olen saattanut päivitellä sitä, että miehet etenevät työelämässä nopeammin vähemmillä ansioilla kuin naiset, että suurin osa maailman vallasta ja rahasta on miesten käsissä tai että suurin osa lähisudeväkivallasta on miesten tekemää väkivaltaa naisille. Tai sitä, että naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö on yleistä ja se johtuu toksisesta maskuliinisuudesta. Tai sitä, että miehet pesevät toistensa selkiä hyväveliverkostoissa ja nimittävät kavereitaan korkeisiin pesteihin.

Miehen silmiin asettuu lasittunut katse. On kuin hän ei tietäisi, mistä puhun. Siis miten niin kaikki miehet? Kai naisetkin tekevät pahaa. Minä tiedän yhdenkin, joka yritti kähmiä nuorta miestä baarissa. Että enpä nyt oikein tiedä.

Annan pari esimerkkiä.

Sanon kahvipöytäkeskustelussa, että vain miehille tarkoitetut kerhot ja klubit ovat vanhanaikaisia ja ongelmallisia. Ne ovat esimerkki rakenteellisesta syrjinnästä, joka pönkittää patriarkaalisia valtarakenteita yhteiskunnassa. Mutta onhan naisillakin omia kerhoja, mukava ja ystävällinen miespuolinen tuttavani kommentoi. 

Toinen esimerkki: istun talkoissa syömässä soijanakkia ja ilmaisen huoleni siitä, että naisvihamielinen, transfobinen patriarkaatin portinvartija Jordan Peterson on tulossa Suomeen. No on hänellä hyviäkin ajatuksia, hänet on vain ymmärretty väärin, mukava ja ystävällinen mies kommentoi. Ja onhan se luonnollista, että naiset uhraavat pariksi vuodeksi uransa ja miehet huolehtivat heistä, kun on aika hankkia lapsia. (Tämä esimerkki on kaikkein pahin, en vieläkään tiedä, mitä sanoisin tälle miehelle, kun tapaan hänet kadulla).

Kolmas esimerkki: vapaa kirjoittaja, näyttelijä Kaarina Hazard pyysi äskettäin Twitterissä, että miehet edistäisivät äijäkulttuuria, jossa nuorten tyttöjen seksuaalinen ahdistelu olisi häpeällistä. Kommentti liittyi juttuun, jossa Iltalehden toimittajat tekeytyivät nuorten suosimassa sovelluksessa teinitytöiksi ja saivat aikuisilta miehiltä törkyisiä viestejä.

Joukko miehiä riensi tuomitsemaan Hazardin twiitin tuoreeltaan. 

”Arvostan todella paljon suurinta osaa sanomisistasi. Mutta näitä miesten kollektiivisia syyllistämisiä en. Suomalaisessa mieskulttuurissa on ongelmansa. Mutta en tiedä yhtään jätkäsakkia, jossa tällainen toiminta olisi hyväksyttyä”, kommentoi koomikko Iikka Kivi.

Samantyyppisiä kommentteja kertyi twiitin alle useita. Ajattelematonta, syyllistävää, halveeraavaa.

Joka kerta kun joku, usein nainen, kiinnittää huomiota miesten naisiin kohdistamaan vallankäyttöön, hyvin moni mies tuntee vastustamatonta tarvetta kiistää väite. He eivät halua tulla nähdyksi kollektiivisena joukkona, joka tekee pahaa. He eivät halua tulla samaistetuiksi niihin törkeisiin setiin, jotka taputtelevat nuoria naisia pepulle ja jakavat valtaa sikarinhajuisissa herrakerhoissaan. 

Mutta ”eivät kaikki miehet” -argumentti on huono siitä yksinkertaisesta syystä, ettei rakenteellisen syrjinnän esilletuominen merkitse kaikkien miesten syyttämistä spesifisti. Se on kritiikkiä yhteiskuntaa, ei yksilöitä kohtaan. 

Minä olen sortaja kuten sinäkin

”Etuoikeus merkitsee sitä, että yhteiskunta myöntää ihmisille heidän identiteettinsä perusteella etuja, joita he eivät ole ansainneet. Kääntöpuolella on sorto: yhteiskunta rajaa joidenkin ihmisten oikeuksia heidän identiteettinsä vuoksi. Etuoikeutetut ihmiset hyötyvät alistettujen kustannuksella”, kirjoittaa J. Ahmad-Javier (Aj) Kurdi The Odyssey -sivustolla.

Suurin osa poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta vallasta on miesten käsissä. Rakenteet, jotka tuottavat ansaitsematonta hyötyä miehille, alistavat samanaikaisesti naisia ja vähemmistöjä. Tämä ei tarkoita sitä, että yksittäiset miehet olisivat vastuussa muiden törppöilystä.

Mutta vaikka minä en tekisi mitään rasistista, olen tietoinen siitä, että valkoihoisena ihmisenä olen vallankäyttäjä suhteessa ei-valkoisiin ihmisiin. 

Samaan tapaan miehet voivat olla mukavia ja ystävällisiä mutta silti he ovat osa ihmisryhmää, jolla on kiistattomasti valtaa suhteessa naisiin. 

”Ymmärrettävästi kukaan ei pidä siitä, kun heitä kutsutaan sortajiksi. Mutta on tärkeää ymmärtää tapoja, joilla olemme sortajia. Sinäkin voit olla sortaja. Cissukupuolisena heteroseksuaalisena miehenä tai naisena hyödyt kaltaisteni lgbtiq-ihmisten sorrosta”, Kurdi kirjoittaa.

”Kun sanon olevani sortaja, en tarkoita sitä, että minä henkilökohtaisesti tekisin väkivaltaa naisille tai transsukupuolisille ihmisille. – – En silti lakkaa olemasta sortaja, koska hyödyn alistettuihin ihmisryhmiin kohdistuvasta väkivallasta”, hän jatkaa.

Silti keskustelu miesten vallasta naisiin tuntuu typistyvän monen kivan ja ystävällisen miehen kanssa vakuutteluun siitä, että he ovat ihan hyviä tyyppejä eikä heillä ole mitään etuoikeuksia. 

Te pystytte parempaan

Minä en ole henkilökohtaisesti kovin kiinnostunut siitä, mitä yksittäiset miehet tekevät tai eivät tee. Paljon kiinnostuneempi olen siitä, miten miehet yleisesti kykenevät hahmottamaan itsensä maailmassa ja mitä sille maailmalle tapahtuu. Näkevätkö he ongelmia siellä, missä niitä on, vai tuntevatko he vastustamatonta tarvetta puolustaa itseään? 

Ovatko he valmiita myöntämään, millä tavoin he ovat etuoikeutettuja, ja kääntämään tämän tiedon toiminnaksi? 

En usko, että kovin moni on kiinnostunut siitä, miten hyvä ihminen minä yksilönä olen. Merkittävämpää on se, pystynkö myöntämään positioni ja mahdollisesti kasvamaan siitä. Mahdollisesti purkamaan valtarakenteita, jotka haittaavat meitä kaikkia. 

Kuten tutkija Minja Koskela kirjoittaa:

”Rakkaat kolmekymppiset miehet. Te olette tulevaisuudessa vallan huipulla. Ja kun täytätte yhteiskunnan aitiopaikkoja, on vaarallista, mikäli ajattelette että sinne pääsy on ollut ainoastaan omaa ansiotanne. – – Sääntöjen muuttaminen on vaikeaa, mutta te pystytte siihen.”

Ikävien asioiden myöntäminen ei ole mukavaa mutta se on älyllisesti hyödyllistä. Arvoisa mies, suosittelen tätä siitä huolimatta – tai pikemminkin sen takia – että olet hyvä tyyppi.