Täytettä blogiin eli elämäni aakkoset

Rakastan näitä haasteita. Etenkin tällaisella hetkellä, kun en oikein tiedä, mistä kirjoittaisin.

Aamiainen. Päivän paras ateria.

Bollywood. Olen tanssinut Bollywood-tanssia lukiossa ja aloitin viimeinkin uudestaan. Tykkään myös leffoista, kunhan eivät ole liian siirappisia.

Chile. Vietin maassa vuoden vaihto-oppilaana. Vaikka vuosi oli rankka, sydämessäni on aina erityinen paikka Chilelle. Jalkapalloakin on miellyttävämpää katsoa, kun voi kannustaa jotain tuttua.

Deezer. Oon erilainen nuori, koska käytän tätä enkä Spotifyta.

Elehtiminen. Heiluttelen käsiäni puhuessani jopa niin paljon, että se häiritsee kuuntelijoita.

Fiesta-muki. Arabian kuppi 60-luvulta, johon mahtuu puoli litraa aamukahvia. Täydellistä.

Guagua. Voi tarkoittaa espanjan murteesta riippuen joko vauvaa tai minibussia. Tykkään vauvablogeista, vaikka vauvat ei ole mun elämässä mitenkään ajankohtaisia.

Hameet ja mekot ovat vaatekaappini peruspilareita.

Introvertti. Nettitestien mukaan olen, mutta en koe, että tää ”diagnoosi” olisi jotenkin mullistanut maailmani.

Jumala. Toiset uskoo universumiin, karmaan tai kohtaloon, minä  uskon Jumalaan.

Korvapuusti. Paras leivonnainen, mitä maa päällään kantaa.

Lenkkeily. Koska kaikki muutkin.

Matkustelu. Tykkään olla menossa, kohteella ei niin väliä.

Nunnabongaus.  Mun ja äidin yhteinen, astetta oudompi harrastus, jossa bongaillaan nunnia eri kaupungeissa ja eri sisarkunnista.

Otsatukka. Näyttää hyvältä, mutta ei oikein toimi mun hiuksissa.

Pohjois-Pohjanmaa. Vaikka kuinka sanonkin, että mut raahattiin sinne kasvamaan, niin on se kuitenkin koti.

Quinoa. Herkullista paahdettujen kasvisten kanssa.

Ryijy. Yksi mun ikuisuusprojekteista on saada vuonna 2008(??) aloitettu ryijy valmiiksi.

Samppanja. Hätätapauksessa skumppakin käy.

Tinder. Oikeasti hauskaa ja koukuttavaa ajanvietettä. Parasta on tinderöidä yhdessä kämppiksen kanssa ja kauhistella maailman rappiota.

Unicafe. Laiskan opiskelijan pelastus.

Veronica Mars. Paras tv-sarja ikinä.

Weltschmerz. Poden kroonista maailmantuskaa.

Xylitol. Purkka on tällä hetkellä vältettävien listalla, joten on vissiin pakko siirtyä pastilleihin.

Yliopisto. Suurimman osan ajasta opiskelu on ihan mahtavaa, ja voisin kuvitella jämähtäväni yliopistolle.

Zeppelin. Kauppakeskus, jossa mua ahdisti joskus niin paljon, että sain siellä pienen paniikkikohtauksen.

Återvinning. Kierrätys ja ruotsin kieli on molemmat lähellä mun sydäntä.

Äiti. Tätä tuskin tarvitsee perustella.

Ööh. Oon tosi huono tekemään päätöksiä.

 

 

Suhteet Oma elämä Höpsöä

Sairasta

Olen aina kehuskellut kaikille, kuinka minulla on loistava vastustuskyky enkä juuri koskaan sairastu. Voin syödä kaikkia ruoka-aineita ja oleskella kaikenlaisissa tiloissa kaikkina vuodenaikoina. Kaverini taas syövät pienen apteekillisen verran lääkkeitä vuodessa pysyäkseen toimintakuntoisina ja sairastuvat pienimmästäkin. No ilmeisesti minäkin olen vain tavallinen kuolevainen, sillä olen ollut enemmän tai vähemmän flunssainen viimeisen kuukauden. Luulin jo parantuneeni täydellisesti, kunnes viikonloppuna iski 39 asteen kuume, kurkkukipu ja yskä. Korvat menevät lukkoon, jolloin äänet muuttuvat puuroisiksi ja tasapainoaisti häiriintyy.

Pahinta on, että pienikin sairastaminen muuttaa minut löysäksi ameebaksi. En pysty keskittymään mihinkään aivokapasiteettia vaativaan toimintaan, kuten opiskeluun, ruuanlaittoon tai lukemiseen. Sen sijaan selailen nettiä tunnista toiseen, katson Youtube-videoita ja tv-sarjoja sekä pelaan Vapaakenttää. En saa mitään aikaiseksi, mikä lisää stressiä ja halua kaivautua syvemmälle sohvan uumeniin. Haaveilen siitä, että joku kävisi minulle kaupassa, laittaisi ruuat ja passaisi muutenkin. Valmistan vaivoin kikherne-quinoa-kasvismössöä, mutten todellisuudessa haluaisi syödä mitään terveellistä. Keittiön banaanikärpäskolonia kasvaa eksponentiaalisesti.

Itseasiassa ameeba taitaa olla hieman väärä termi, taannun nimittäin pikkulapsen tasolle. Haluaisin soittaa äidille valituspuhelun, mutta ääni ei kestä puhumista. Lähetän sen sijaan pari sääliä kerjäävää tekstiviestiä ja haen kaupasta alennuksessa olevia vanukkaita. Tajuan olevani melko säälittävä ja päätän ryhdistäytyä. Perjantaina on nimittäin pakko olla terve, sillä risteily Ruotsiin odottaa.

Suhteet Oma elämä Terveys Ajattelin tänään