Tarkoitus oli kirjoittaa blogia heinäkuun lopussa ennen elokuista Suomen matkaa. Tai ainakin heti matkan jälkeen. Tai ainakin uuteen asuntoon kotiuduttuani. Tai ainakin uuden työn aloittamisen jälkeen. Kirjoittamista oli helppo siirtää aina hieman eteenpäin, kunnes… ..eilen sattui jotain, mistä ei voi olla kirjoittamatta heti. Lähes taukoamaton sade alkoi tiistaina. Voimakkaat sadekuurot olivat jatkuvia. Kun tiistaina juoksin […]

Halusimme Marion kanssa lähteä lomalle. Suuri suunnitelmamme oli matkustaa villisti Kroatiaan tai Montenegroon ja seikkailla siellä viikko. Sopivia ja käteviä lentoja ja lauttoja ei kuitenkaan millään löytynyt ja lopulta meidän oli tyydyttävä kakkosvaihtoehtoomme, Korsikaan. Suustani saattoi päästä jotain vastaavaa kuin ”äh, ihan liian lähellä. Olisin halunnut seikkailla. Saaret on jo nähty.” Joka tapauksessa laivaliput hankittiin, […]

Viisi ihanaa, mutta työntäyteistä viikkoa Toscanassa hurahtivat ohi yllättävänkin nopeasti ja kesäkuun alussa oli tiramisupakolaisen aika palata kotiin. Viiden viikon aikana tapahtui paljon asioita, joista ehkä eniten kaipaan elämäni parasta biletysseuraa Arezzon yökerhossa, jossa jorattiin täysillä näiden kehitysvammaisten asukkaiden kanssa klo 23 – klo 03 asukkaille pitämiäni italiantunteja, joiden aikana harjoiteltiin jäätelön tilaamista, pelattiin bingoa, […]

Helmikuun alussa kuvailin tarkasti elämääni täällä Genovassa. Kotona on yhä aika lailla sama meininki ja kodin ulkopuolella eksyilen yhä silloin tällöin, joskin muilla elämän saroilla asiat ovat hieman muuttuneet. KAVERIT Olemme järjestäneet lukuisia illallisia ja syöminkejä Marion ystävien kanssa ja voin jo todella kutsua osaa heistä kavereikseni. Erään lauantain vietimme läheisessä pikkukylässä juhlien erästä päivänsankaria […]

Ensin on päästävä yli siitä, että on paljon omaa aikaa – vähän liikaakin. Sitten voi alkaa miettiä, mitä todella haluaa tehdä tällä ajalla. Ehkä jotain sellaista, mille Suomessa ei ole ollut koskaan aikaa tai mahdollisuutta. Haluan tanssia. Eräänä keskiviikkoiltana riennämme naapuriimme läheiselle pikkukadulle kulttuurikeskukseen. Se on tila, jossa järjestetään joogakursseja, laulutyöpajoja, esityksiä, ja tänään argentiinalaisen […]

Hermolomalaisen aamupala.   En halua lietsoa hätäännystä lukijakunnassani, mutta asia on väistämättä julkistettava: italialaistumisprojektilla menee hieman heikosti. Suurimmat ongelmat lienevät projektin johdon huonossa budjetti-arviossa sekä toiminnan onnettomassa organisoinnissa. Tuntuu, että pienet mutta jatkuvat epäonnistumiset saavat minut tilaan, jossa reipas tsemppi muuntautuu jähmeäksi aikaansaamattomuudeksi. Onneksi en kuitenkaan häpeile noudattaa tuttua tosinaisen sananlaskua: ”Jos tilanne on hankala […]

Torstaina 30.1.2014 herään puhelimen ääneen. Tuntematon numero. Paniikki. ”Onko R… P… puhelimessa?” ”Ööö joo.” ”Blaa blaa blaa töihin heti blaa blaa… ”Anteeksi hetkinen…siis tänään?” ”Eikö neiti pääse tulemaan?” Mitäpä sitä muuta vastaamaan kuin ”TOTTAKAI” ja äkkiä peiton alta pois. Onneksi Seure on opettanut sen, että joskus työkeikka tulee lyhyellä varoitusajalla ja joskus joutuu töihin alueelle, […]

Kun sataa kaatamalla melkein joka päivä, soluttautuminen genovalaiseen elämään vaikeutuu. Kotona nyhjöttäminen on tosin ollut myös tarpeellista, sillä moni työn alla oleva homma vaatii pitkää pinnaa ja tietokonetta: italialaisen ansioluettelon laatiminen, työpaikkatarjousten selailu, kadonneen paketin metsästäminen… Onneksi henkilökohtainen assistenttini Mario on aina konsultointivalmiudessa. En tiedä, miten tekisin ilman häntä.   Elämä Genovassa kiteytynee tällä hetkellä […]

Matkani Helsingistä Genovaan oli pitkä. Siihen meni tarkkaan ottaen viikko. 13.1.2014 aamulla lensin Osloon, jossa minua luultiin niin paikalliseksi, että päädyin täyttämään lentokenttäpalveluja koskevan tyytyväisyyskyselyn norjaksi. Myöhemmin samana päivänä tallustelin tutuilla Münchenin kaduilla kuin mikäkin konkari. Olin tullut Saksaan oppimaan saksan kielen ja sanomaan siskolle adjö. Kieltä en ehkä kuudessa päivässä ehtinyt oppia, vaikka onnistuinkin […]

Huhtikuu 2012. Rooma-Pisa-Genova-Bergamo-Bologna-Rooma. Huhtikuun oma minireili alkaa tyypillisesti. Ehdin junaan vain juuri ja juuri, sillä pakkasin matkatavarat aamulla vietettyäni edellisen yön San Lorenzossa. Junamatka Pisasta Genovaan on uskomaton. Meri, pikkukylät, vihreys, värit, vuoret, eläimet laitumilla, valkoiset laivat turkoosissa meressä, joka kimaltaa auringonpaisteessa, riisipeltoja, viinitarhoja… Genova on uskomattoman kaunis kaupunki palatseineen, kukkuloineen ja pikkukatuineen. Kuitenkin ehdottomasti […]