Miten päästä helpolla ruuanlaitossa?
Oikeasti olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi olla vegaaneja. En vain itse valitettavasti jaksa, olen liian mukavuudenhaluinen ja juustonhimoinen. Ruokavalioni ei siis ole mitenkään järjellä perusteltavissa, mutta yritän ottaa pieniä askeleita oikeaan suuntaan. Olen siis kotikasvissyöjä ja kodin ulkopuolellakin enimmäkseen kasvissyöjä, mutta jos pääsen helpommalla syömällä lihaa, teen niin. Käytännössä siis syön lihaa tällä hetkellä noin pari kertaa kuukaudessa. Tämä nyt ei sinänsä vaikuta blogin sisältöön, mutta tunnustan tämän siltä varalta että joku sattuu minut näkemään makkara suupielessä, vaikka olevinaan olen kasvisruokakokki. Epäloogisesti lasken myös kalan kasvikseksi, mutta tämäkään ei oikeastaan vaikuta blogin sisältöön, koska en osaa valmistaa kalaa, osaan vain lämmittää kalapullia mikrossa tai laittaa kalapuikot uuniin, enkä aio tehdä blogipostausta aiheesta Näin laitat kalapuikot uuniin.
Kokkaamistani määrittää ennen kaikkea sana helppous. Suosikkejani ovat reseptit, joissa avataan 2-4 erilaista pakkausta, laitetaan niiden sisällöt samaan uunivuokaan ja vuoka uuniin. Uuni on ehdoton suosikkini, koska sinne ruuan voi melko huoletta unohtaa hieman aiottua pidemmäksi ajaksi ilman että tulee merkittäviä haittoja. Tai no mikro on tietysti vielä parempi, mutta valitettavan harvat ruuat valmistuvat pelkän mikron avulla. Pannu ja kattila sen sijaan ovat jo haastavampia, koska niissä pohjaanpalamisen riski on suurehko.
Helppo siis tarkoittaa oikeasti helppoa, ei mitään sellaista ”sekoita nämä 15 ainesosaa 3 eri kattilassa ja saat helpon arkiruuan perheelle”-helppoutta. Taloudessamme ei ole tiskikonetta, joten myös tiskin määrä on olennainen kriteeri helppoutta määritellessä. Ideaalitapauksessa ruoka tehdään suoraan lautaselle, mutta pelkkä uunivuokakin on vielä ihan siedettävä. Sen sijaan jos tarvitaan sekä pannua että useampaa kattilaa, aletaan puhua jo liian aikaavievästä reseptistä. Vaikka itse ruoka valmistuisikin nopeasti, tiskivuori häiritsee ruokanautintoa merkittävästi.
Helppo tarkoittaa myös sitä, että ainesosia on mahdollisimman vähän. Meillä on vain vähän säilytystilaa, joten ei ole mitään mahdollisuuksia ostaa kaiken maailman erikoisjauhoja, joita käyttää kerran ja sen jälkeen unohdetaan kaappiin. Lisäksi meillä ei myöskään ole kotona toistaiseksi yrttitarhaa, joten vaikka tykkään kovasti yrteistä, jätän ne usein resepteistä pois, koska en raaski ostaa basilikaruukkua sen takia että saisin ripoteltua muutaman lehden jonkun ruuan päälle. Periaatteessa siis suunnilleen kaikkiin resepteihin voi ja kannattaa lisätä sopivia yrttejä, jos sellaisia on saatavilla.
Helpoimmalla ruuanlaitossa pääsee ehdottomasti silloin kun joku muu tekee ruuan. Ilokseni asuintoverini A on minua huomattavasti reippaampi kokki, joten yritän päästä valmiiseen pöytään mahdollisimman usein, tai sitten suoritan itse vain reseptien helpoimmat osuudet. Esimerkiksi sushikulhon resepti menee meillä näin: ”Pyydä A:ta keittämään sushiriisi, pilkot itse surimi-puikot, avokadot, kurkut yms., nosta soija ja wasabi pöydälle.” Helppoa, eikö totta?
Tässä blogissa on siis helppoja ja äärimmäisen helppoja kasvisruokareseptejä, jotka kuitenkin ainakin omaan suuhuni maistuvat hyviltä. Kuvatkin olisivat varmaan kivoja, mutta ruokani ovat usein aika mössömäisiä, joten jätän ne pois pilaamasta kenenkään ruokahalua.