Sedät ja tädit

Koska siis valttelen tyontekoa taman pippeli-insidentin jalkeen ajattelin kertoa asiasta, joka on minulle hyvin outo. Nimittain sedista ja tadeista!

Joka paikalle on oma setansa. Tai tatinsa. Mene kauppaan. Osta mandariineja. Laita ne pussiin. Eti epatoivosesti vaakanumeroa. EI OLE. Vaan on vaakaseta. Annat vaakasedalle pussin, jonka se punnitsee. Jos vaakaseta ei ole paikalla, ala missaan nimessa kunnon itsepalvelusuomalaisena yrita punnita pussia itse, silla vaakaseta hermostuu. Vaikka siis vaakasetaa ei olisi mailla halmeilla ja haluat niita mandariineja, tulee sinun odottaa vaakasetaa. Sama pussi viedaan kassatadille, joka pyytaa rahat. Tama mandariinipussi tietenkin pakataan uuteen pussiin, joka on ilmainen ja jota ei tietenkaan kierrateta vaan heitetaan roskiin. Missaan nimessa itsehan et pakkaa tata pussia, vaan kassalinjan toisessa paassa on pakkaajaseta, joka pakkaa tavaraat mahdollisimman valjasti, jotta kuluisi monta muovipussia. 

Ah, vihdoin metroon. Vaan ei! Metron edessa on huseeraajatati! Han huseeraa, etta kaikki piippaavat natisti korttinsa metrossa eika kukaan ilkea ihminen polje lasten paalle. Ensimmaisella kerralla metrossa huseeraajatati vahan suuttui minulle, kun en osannut laittaa lippua oikeaan reikaan automaatissa. Siina minut kuljetettiin erikoisportista muiden huseeraajatatien ja -setien pyoritellessa paataan. 

Nonii, nyt olen paassyt jo metroon ja toihin. Ah. MUTTA EI! Tyopaikan hississa istuu hissiseta, joka tiukkaa, etta mihin kerrokseen olet menossa. NO EN TIIA kun oon taalla ekaa kertaa! Seuraavan kerran menen portaita, se kasvattaa kuntoakin. Perisuomalaisena en tahdo aamulla kommunikoida hissisedan kanssa, vaan painautua anonyymisti turvallista seinaa vasten. 

Ja sitten! On vessatati. Vessatati julkisessa vessassa annostelee minulle sopivan maaran vessapaperia. No enta jos on ripuli? Onko se sama espanjaksi kuin englanniksi? Voiko silloin pyytaa lisaa paperia vai taytyyko maksaa ekstraa?? 

Jos mietitte, etta mihin tyopaikat Suomessa katoavat, niin kehotan katsomaan tata tatien ja setien loputonta merta. Ihanaa, etta tyopaikkoja on. Tahtoisin itsekin hissitadiksi. Missioni siis seuraavien tyoskentelykuukausien aikana on paihittaa hissiseta ja painaa itse nappia. Katsotaan kuinka paljon se hermostuu. 

Kulttuuri Matkat Suosittelen

Likainen Lotta

Tama on kertomus siita, miten minusta tuli tajuamattani likaisten asioiden puhuja Chilessa. 

Kaikki alkoi siita, etta sovin asunnon katsomisesta eraan ihmisen kanssa ja mainitsin, etta nahdaan hieman yli seitseman. ”A las siete y pico” espanjaksi. Puhelimen toisessa paassa hieman hihiteltiin, mutta noh ajattelin, etta onpas ilonen tyyppi. Paastessani perille han kuitenkin kertoi minulle, etta olin sopinut nakevani hanet ”kello seitseman ja pippeli”. Kiva. 

Olen myos ihmiskaupan uhri kuulemma. Ihan vain siksi, etta kaytin sanaa dueno ( en tieda, mista se vakanen tohon paalle tulee talla nappaimistolla). No, dueno espanjaksi on vuokranantaja. No eipa ole chilen espanjaksi vaan omistaja. Olen siis puhellut tassa etsivani itselleni omistajaa. Pimp suga daddy. 

Niin ja coger! Espanjaksihan olen siis tottunut ottamaan taksin eli ”coger un taxi”. No elapa tee sita taalla, silla tamahan tarkoittaa ottaa seksuaalisesti. Eli olen siis myos sekaantunut erilaisiin liikennevalineisiin. Mukava viikko, oon kerenny loytaa itsestani tammosen vapaan seksualisuuden. 

Nyt oon toissa kongressin kirjastossa. Tyypit haluaa, etta paivitan niitten nettisivuille tietoja. No arvatkaa, uskallanko, kun mietin, etta mita pippeleita siella kongressin sivuilla sitten pomppii. Etta nain. Onneksi on perjantai, kirjotan kovasti ja yritan nayttaa tarkealta ja kiireiselta, ettei kukaan tuu hairitsemaan. 

Toissa on mukavata. Ne vaan taputtelee poskille ja kertoo, etta oon natti. Oottakaapa vaan, kun avaan suuni ja alan puhua omistajistani, siitas saatte! 

Puheenaiheet Matkat Höpsöä