Abiristeilypoika on kuvioissa – vahvasti. Ei kulu päivääkään ilman viestittelyä, eikä kulu päivääkään ilman, että ajattelen sitä. Kuluukohan tuntiakaan.

Eilen, kun minulta puhkaistiin nielupaise ja olin hysteerisessä tilassa, hoitaja käski ajatella kivoja asioita. No ensimmäinen mikä tuli mieleen oli Risteilypojan suudelmat ja hymy.

Mielenkiintoista tässä on se, että kävi ilmi hänen olevankin ihan kunnon tapaus, ei mikään paha poika kuten kuvittelin. Toisaalta tää helpottaa mun suhtautumistani, ei tarvitse olla niin kummissaan sen käytöksen ja kuulopuheiden ristiriidan takia. Toisaalta osa viehätyksestä katosi ainakin hetkeksi kun kuulin tämän olevankin ihan hyvä tyyppi. Outo, mutta hyvä ja nämähän jo tiesin omastakin kokemuksestani.

Jotenkin kiva että se on näin nuori. Kiva ajatus että voitaisiin vain pussailla ja helliä, ilman että kaikki johtaa seksiin. Niinkuin aina oikeastaan johti Raksamiehen kanssa aiemmin talvella. Itseni ikäinen teini tuntuu jo ajatuksenakin kevyemmältä kuin 22-vuotias työssäkäyvä mies.

Ja on se vain niin komea. Ja pitkä.

—————

Oho söin kirjoituskarkkini. No menen ostamaan uusia.

On tulossa kevät, mulla on jokavuotinen suomiräp- ihastuminen meneillään. Oli ihana herätä aamulla auringon paistaessa puiden latvoihin, joiden takana taivas puolestaan sädehti sitä ihanaa kesäsinistä. Lisäksi mun on mahdotonta kävellä kaupungilla ilman, että jokainen vastaan tuleva suunnilleen samanikäinen jätkä aiheuttaa sydämentykytyksiä ja vastuttamattoman halun tyrkätä puhelinnumero käteen.

Ja nyt ilmestyi se pussailuvideo mm. Pupulandiaan. Olen pussailupuutteessa (apua, tää on huolestuttavaa..) ja voin sanoa että olisin ensimmäisenä jonossa jos kuulisin täällä olevan vastaavanlainen video tekeillä. Mutta pitää odottaa pari viikkoa, en halua kellekään tätä paiseen aiheuttamaa kärsimystä.

Buu.