Yritän olla analysoimatta itseäni
Mä oon fucked up ja messed up ja vrickad ja foutu ja merdu ja abgefuckt ja rozpierdolony ja millä kielellä ikinä. Ihan miten ikinä haluaa sen kääntää, nesteessä, flow ja feng shui kaukana, aivan sekaisin ja palasinakin.
Tajusin tänä aamuna herättyäni unistani, että yksi ja sama jätkä on ollut mielessäni kolme kuukautta. Enemmän tai vähemmän koko tän ajan toisen sattuman kautta tapahtuneen tapaamisemme jälkeen. Lisäksi tiedän, ettei hänkään ole mua unohtanut. Kai. Naurettavaa jos molemmat tahoillaan ajattelee toista ja haaveilee toisesta. Toiveajattelua.
Miksenkö ole tehnyt mitään? Koen tehneeni. Viestiteltiin tuossa kaksi viikkoa sitten. Menin siinä sitten nukkumaan, mutta aamulla löytyi häneltä uusi viesti vaikka tiesi systeemin. Vastasin sitten siihen, sisällyttäen jatkokysymyksen. Vastaus.. ei mitään. Olen sen verran turhamainen ylpeä, että kun se kuuluisa pallo kerran on jätkällä niin sillähän se pysyy.
Kuitenkin olen nyt päättänyt, että jos siitä vielä kuuluu jotain, sanon suoraan miltä musta tuntuu. Etten halua olla se, jolle laitetaan viestiä kun kaipaa naista, vaan haluan se, jolle soitetaan kun kaipaa seuraa. Kun kaipaa jonkun jonka kanssa jakaa arkea ja sen hassuja ja tylsiä tapahtumia. Haluan olla se, jolle laittaa viimeisen viestin illalla ja ensimmäisen aamulla, jonka vuoksi tyhjentää illan ja ajaa 100 kilometriä. Vain koska haluaa nähdä mut.
Hulluinta tässä on se, että mä haluan sen olevan mulle tää kaiki. Mä haluan sen olevan se syy, miksi tulenkin aamuyöllä kotiin yksin. En ole koskaan, milloinkaan, missään vaiheessa tuntenut näin kokonaisvaltaisesti, näin totaalisesti. Ja hänkin tietää, etten ole sitoutuja. Kerroin sen hänelle itse sinä yhteisenä yönämme, mutta nyt olen valmis pyörtämään kaiken.
Mä en haluaisi ajatella häntä, mutta kuitenkin ajattelen koko ajan. Ajattelen sitä tiettyä hymyä, niitä hiuksia ja niitä käsiä. Sitä tiettyä ihmistä, joka ystäväni mukaan on epäluotettava, teennäinen ja mulle täysin sopimaton. Luotan ystäväni arviointikykyyn, mutta niin luotan omaanikin.
Haluan lopettaa. Harmi vain, että heti, kun en ajattele häntä hetkeen, hän pomppaa jostain päin somea silmille. Hitto sitä.
Hitto mua.