G-piste ja aakkosten roskis
Olen elämäni aikana törmännyt usein tilanteisiin, missä olen huomannut, että moni mies, jotka ovat nostaneet itsensä palvottavan tasolle, eivät välttämättä ole kuitenkaan naisen anatomiasta kiinnostuneita. Oletusarvohan on tosiaankin siinä, että naisen tehtävä on vain tyydyttää miehen tarpeet ja kun yksipuolinen hotsitus tyhjän palvomiseen loppuu on aika runnoa ensin henkisesti ja heittää sitten menemään. Tuhota ja poistaa kartalta.
Nyt olen pari vuotta seurannut toisen G-pisteen tuhoamista ja poistamista kartalta. Nyt ovat vanhat herrat pisteen löytäneet. Tapaamieni ihmisten ajatusmaailma on aika lähellä sitä keskustelutyyliä, mitä G:hen Lähi-idässä liittyviin julkaisuihin on tullut vyöryinä. Ja milloin mihinkin keskusteluihin. Olen alkanut ymmärtämään, ettei järjellisyyttä voi löytää, jos välineet etsintään puuttuu. En tarkoita rahaa, millä voisi asioita ratkoa. Esimerkiksi ostaa uusi pallo hukatun tilalle. Ei, tarkoitan laajempaa ymmärrystä ihmisyydestä, empatiaa, inhimillisyyttä, perusarvoja, moraalia… ja niin edelleen.
Toki mielipiteitä on monia ja niitä pitäisi kunnioittaa. Mutta olen monta kertaa miettinyt, että se raivo on käsittämätöntä millä paasataan ja toistetaan jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä, joka taas perustuu propagandaan jonkun toisen aatteiden perusteluksi.
Välillä nämä vanhat herrat ja miksipä ei jokunen nainenkin, hukkaavat G-pisteen. Ainakin siksi aikaa, kun käydään joukolla haukkumassa jotakuinkin kaikki, missä tahansa netissä, missä on kommentointi mahdollisuus.
Minua hävettää. Hävettää asua itseään sivistys-valtioksi kutsuvassa maassa, missä kanssaihmisillä puuttuu käytöstavat ja sivistystaso kokonaan. Ainakin heillä, jotka noita kommenttipalstoja täyttävät vailla mitään suodatinta.
Tarvitaanko siis tännekin sota tai jokin muu katastrofi, jotta nämä hiljenevät? Onko näillä ihmisillä lapsia? Millaisia heistä sitten tulee, jos vanhemmat haukkuvat nuorisoakin julkisesti? Mikä näitä ihmisiä vaivaa?
Olen pohtinut vanhuutta usein, että mitenkähän sen suorittaa, kun yhteiskunta on aika liki hajalla. Ehkä saan tyydytyksen maatessani vaipossani omassa p.skassa mädäntyen, että se Peräkammarin Pertti ja Irma-Liisa mätänee kaiken paasauksensa jälkeen ihan samalla lailla. Se kaikki vuosien kestänyt angsti ei tuonut heillekkään mitään hyvää. Se tietenkin ärsyttäisi, etteivät edes yrittäneet sen huutelun rinnalla muuttaa maailmaa paremmaksi. Eivät saaneet mitään hyvää aikaiseksi vaikka heitä on aika paljon.